Pähkinöiden terveellisyydestä tulee jatkuvasti uusia todisteita. Esimerkiksi aivan tuore laaja tutkimus todisti taas, miten sydän- ja verisuonitaudit loittonevat pähkinöiden syönnin seurauksena. Ehkä kiinnostavampi on kuitenkin äskettäinen tutkimus pähkinöiden ja aivojen yhteyksistä. Siinä todettiin pähkinöiden syönnin näkyvän suoraan aivojen sähkökäyrissä.

Loma Lindan yliopistossa Kaliforniassa tartuttiin aiempaan tietoon, jonka mukaan ravinnon flavonoidit menevät verestä aivoihin ja kertyvät aivoturson eli hippokampuksen alueelle. Siellä pesii muun muassa oppiminen ja muisti. Flavonoideja, jotka ovat antioksidantteja, on laaja kirjo kasvikunnan tuotteissa. Pähkinöissä niitä on runsaasti, eri pähkinöissä vähän erilaisia.

Tutkijat kokosivat vapaaehtoisia kokeeseen, jossa heidän aivojensa toimintaa seurattiin aivosähkökäyrää rekisteröivillä laitteilla. Sähkötoimintojen muutoksia seurattiin erilaisten ärsykkeiden jälkeen. Ne kattoivat näkö-, haju- ja makuaistin, menneiden tapahtumien tunnistamiseen ja lopuksi pähkinöiden syömisen. Pähkinävalikoimaan kuului pekaani-, maa-, pistaasi- , cashew- ja saksanpähkinöitä sekä manteleita.

Pähkinöiden syönti näkyi muutoksina aivosähkökäyrän delta- ja gamma-aaltojen muutoksina. Pähkinöissä oli eroja: pistaasipähkinät nostivat etenkin gamma-aaltoja, kun taas maapähkinät delta-aaltoja, pekaaanipähkinät molempia. Gamma-aallot ovat kytköksissä havaitsemiseen, tiedon käsittelyyn ja säilömiseen, delta-aallot taas immuunipuolustukseen. Eniten antioksidantteja oli saksanpähkinöissä ja seuraavaksi eniten pekaanipähkinöissä.

Pähkinöiden syönnin seurauksia aivokäyrissä on vaikea muuttaa käytännön johtopäätöksiksi niiden merkityksestä aivojen kognitiotoiminnoille. On joka tapauksessa yllättävää, että pähkinöiden nauttiminen näkyi aivoissa välittömästi.

Flavonoidien ajatellaan aloittavan aivoissa reaktioketjun, joka johtaa verenkierron paranemiseen ja hermokudoksen lisääntymiseen ja aivojen hyvinvointiin. On hyvä muistaa, että pähkinöiden lisäksi hyviä flavonoidien lähteitä ovat etenkin omat marjamme ja hedelmät.

Lähde: The FASEB Journal

Heikki Arvilommi

Kirjoittaja on lääketieteen tohtori ja professori emeritus.