Syysflunssa vai sittenkin allerginen nuha?
Moni tukkoinen, nuhainen ja köhäinen potilas sairastaa flunssan sijaan tietämättään jatkuvaa allergista nuhaa. Allergiaoireita osataan hoitaa siitepölyaikaan keväisin ja kesäisin, mutta moni potilas tai lääkärikään ei ymmärrä yhteyttä allergiseen nuhaan oireiden jatkuessa vielä syksylläkin. Vähäpätöisiltä kuulostavien hengitystieoireiden seurauksena potilas voi kärsiä kuitenkin esimerkiksi unettomuudesta, keskittymiskyvyn puutteesta ja jopa masennuksesta.
Jatkuvaa allergista nuhaa sairastava on usein tukkoinen ja allerginen nuha on vetistä. Jatkuvasta allergisesta nuhasta puhutaan silloin, kun oireita esiintyy vähintään neljänä päivänä viikossa vähintään kuukauden ajan. Allergista nuhaa esiintyy ainakin joka neljännellä, kaupungeissa asuvista jopa joka kolmannella. Kaikista allergista nuhaa sairastavista 62 prosenttia kärsii jatkuvasta allergisesta nuhasta.
Pelkästään EU:n alueella 44–76 miljoonaa työikäistä sairastaa allergista nuhaa, mutta 90 prosenttia heistä on riittämättömästi hoidettuja tai heidän sairauttaan ei ole hoidettu lainkaan.
– Monet potilaat tarvitsisivat hoitoa ympäri vuoden, eivätkä vain kausiluonteisten allergisen nuhan aikana, kertoo korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Niklas Lindblad.
– Potilaiden haasteita eivät ole vain aivastelu ja nuha, vaan heillä voi olla oireiden vuoksi hankaluuksia esimerkiksi nukkumisessa, sosiaalisessa elämässä, työnteossa tai koulunkäynnissä.
Jatkuvan allergisen nuhan taustalla ovat erilaiset sisä- ja ulkotiloissa esiintyvät allergeenit, kuten eläinpöly, home tai huonepölypunkit. Myös jotkut ruoka-aineet ja mausteet voivat aiheuttaa allergista nuhaa.
Allergista nuhaa sairastavien eurooppalaisten potilaiden elämänlaatua selvittäneestä tutkimuksesta kävi ilmi, että sairaudella oli merkittävä vaikutus potilaiden mielentilaan. Yli kolmella neljästä (77 %) jatkuvaa nuhaa sairastavasta potilaasta oli kohtalaisia tai vakavia vaikutuksia potilaiden mielialaan.
90 prosenttia potilaista kertoo, että allerginen nuha häiritsee työntekoa, ja myös koululaisten suorituskyky voi heikentyä. Työn tuottavuus voi laskea 11−40 prosenttia, kun allergista nuhaa sairastava ei pysty keskittymään oireiden vuoksi työhönsä.
Allergisen nuhan on jopa todettu lisäävän liikenneonnettomuusriskiä. Riski on vastaava kuin silloin, kun veren alkoholipitoisuus on 0,5 promillea, mikä on monissa maissa rattijuopumuksen raja.
Allergiseen nuhaan liitetään yleensä kolme tai neljä pääoiretta: vetinen nuha, nenän tukkoisuus, nenän kutina ja aivastelu. Muitakin, etenkin silmiin liittyviä oireita esiintyy, kuten kutinaa ja punoitusta.
Niillä henkilöillä, joilla allerginen nuha oireilee aktiivisesti, esiintyy todennäköisemmin myös liitännäissairauksia, joita voivat olla astma, korvatulehdus ja sivuontelotulehdus. Astma kehittyy kolme kertaa todennäköisemmin allergista nuhaa sairastaville kuin terveille henkilöille.
Lindblad patistaa potilaita lääkärin puheille varmistamaan, että oireet saadaan hallintaan ja vältytään hankalilta liitännäissairauksilta.
– Potilaat saattavat kokea jatkuvan allergisen nuhan oireiden hoitamisen hankalaksi, jos käytössä on useita eri allergiavalmisteita: antihistamiinitabletit, nenäsumute ja silmätipat, Lindblad sanoo.
– Hoitoon riittää usein ainoastaan nenäsumute, joka sisältää antihistamiinia ja kortikosteroidia. Sillä hoidetaan hengitystieoireiden lisäksi myös silmäoireita.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)
















