Arktiset Aromit ry:n vuoden 2017 luonnonmarjaksi valitsema variksenmarja on yleinen kasvi koko Suomessa ja sitä esiintyy runsaimmin kuivilla ja kuivahkoilla tuoreilla kankailla. Variksenmarjan satokausi on melko pitkä. Sitä voidaan kerätä elokuulta lumentuloon saakka. Sen ylivuotisia marjoja kotitaloudet voivat kerätä karpalon tapaan myös keväällä marjojen paljastuttua lumen alta.

Variksenmarjan lehdet ovat ikivihreät, neulasmaiset ja varren rönsyt kasvavat usein maanmyötäisesti. Marjat ovat kiiltävän mustia. Variksenmarjasta kasvaa Suomessa kaksi lajia; Etelän- ja pohjanvariksenmarja. Pohjois-Suomessa kasvava pohjanvariksenmarja on sadoltaan runsaampi.

Variksenmarjan sato on luonnossa puolukan ja mustikan jälkeen kolmanneksi suurin, hyvänä satovuotena noin 120 miljoonaa kiloa. Variksenmarjaa voitaisiinkin hyödyntää paljon nykyistä enemmän.

Kotitalouksissa variksenmarjasta voidaan valmistaa mehuja, hilloja ja hyytelöitä sellaisenaan tai yhdistelemällä sitä muiden marjojen kanssa. Mehuissa variksenmarja sopii esimerkiksi punaherukan, puolukan ja mustikan kanssa. Variksenmarja on myös hyvä pirtelön raaka-aine ja sopii myös hillon valmistukseen keitettynä yhdessä muiden marjojen tai raparperin kanssa.

Variksenmarja on hyvä ravintokuidun lähde. Kaksi desiä variksenmarjoja sisältää saman määrän ravintokuitua, kuin esimerkiksi reilu 1 dl rusinoita. Marjan erinomainen ominaisuus onkin sen sisältämät antosyaaniyhdisteet. Variksenmarja sisältää antosyaaneja 370 milligrammaa sadassa grammassa. Antosyaanit antavat marjoille, kuten mustikalle, juolukalle ja marja-aronialle voimakkaan sinisen tai tumman värin.

Variksenmarja sisältää myös karpalon ja puolukan tavoin A-tyypin proantosyaaneja, joiden terveysvaikutuksia on tutkittu mm. virtsatietulehduksissa. Myös variksenmarjan kokonaisantioksidanttipitoisuus on korkea. Antioksidantit ehkäisevät elimistössä vapaiden happiradikaalien aiheuttamaa rasvojen hapettumista.

Variksenmarjaa hyödyntävät yritykset tekevät erilaisia juomia ja mehuja, hilloja, hyytelöitä, marjaviinejä sekä marjajauheita. Myös variksenmarjan kotitalouskäyttö on lisääntymässä, vaikkakin se on vielä vähäistä verrattuna mustikan tai puolukan käyttöön.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)