Turun perinteinen kaupunkimainen ilmapiiri on saanut aikaan monta merkittävää ja myös pysyvää ilmiötä ensimmäisten joukossa Suomessa. 1880-luvulla Suomen suurimpiin kaupunkeihin alettiin perustamaan virallisia työväen omia yhdistyksiä. Tuolloin henki oli vielä wrightiläinen, eli yhdistyksiä perustivat itse työläisten sijaan heidän työnantajansa. Tarkoitus oli kaunis, eli työläisten aseman parantaminen, mutta taustalta löytyi myös poliittisia tarkoitusperiä, eli sosialismin leviäminen haluttiin ennaltaehkäistä.

Turussa maaperää muokattiin sopivaksi jo 1860-luvun alussa, kun Suomen Talousseuran silloinen sihteeri N. H. Pinello ehdotti paikalliselle työväestölle omaa yleissivistävää yhdistystä. Samaan ajatukseen päätyi tehdaspatruuna Frederic von Rettig, joka ryhtyi myös sanoista tekoihin omassa tupakkatehtaassaan 1870-luvun alkupuolella. Yhdistys kaatui kuitenkin sen jäsenten keskinäisiin kiistoihin jo saman vuosikymmenen lopussa.

Varsinainen Turun Työväenyhdistys perustettiin lopulta toukokuussa 1887 ensimmäisten joukossa Suomessa. Turun Työväenyhdistys rakennutti kaupunkiin koko maan ensimmäisen työväentalon vuonna 1889. Paikka löytyi nykyisen Eerikinkadun ja Ursininkadun kulmatontilta. Turkulaiset olivat muutenkin aatteen aktiivisimpia toimijoita Suomessa. 1890-luvulla työväenyhdistykset irtautuivat työnantajavetoisesta wrightiläisyydestä ja johtoon nousi aatesuunnan omia keulahahmoja.

Turussa yhdistyksen johtoon nousi vuonna 1891 Nils Robert af Ursin. Hänen valinnallaan oli myös suurta valtakunnallista merkitystä, sillä Suomen työväenpuolue perustettiin Turun työväentalolla heinäkuussa 1899. Kun puolue järjestäytyi ensimmäistä kertaa, oli af Ursin varsin luonteva valinta uuden puolueen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi.

Suomen Työväenpuolueen ensimmäinen puoluetoimisto sijaitsi myös Turussa. Puheenjohtaja vaihtui jo seuraavana vuonna toiseen turkulaiseen, J.A. Salmiseen. Häntä seurasi jo samana vuonna kolmas turkulainen, puuseppä ja toimittaja K. F. Hellsten, jonka kausi kesti vuoteen 1903 asti. Puolueen nimi vaihtui Suomen sosialidemokraattiseksi puolueeksi Forssassa vuonna 1903 pidetyssä toisessa puoluekokouksessa.

Työväenyhdistyksestä tuli myös Turussa paikallisen työväestön yhteinen keskus, joka poiki erilaisia yleissivistäviä toimintoja sekä aktiivista urheilu- ja kulttuuritoimintaa. Nykyinen kivinen työväentalo korvasi puisen edeltäjänsä vuonna 1940.

Heikki Möttönen