Suomen Talousseura eli silloinen Kuningallinen Suomalainen Huonenhallituxen Seura perustettiin Turussa vuonna 1797. Suomen Talousseuran tarkoituksena oli jakaa kansalle yleistä informaatiota talouteen liittyvistä asioista ja kannustaa näin ihmisiä omatoimisuuteen ja ahkeruuteen. Tähtäimessä oli maan elintason kasvu.

Suomen Talousseura halusi lisätä ihmisten tietomäärää, jota kautta myös aineellinen vauraus lisääntyisi. Eräs tärkeimmistä asioista oli maatalous. Suomalaisia opastettiin viljelemään perunaa sekä muita ravinnoksi soveltuvia kasveja. Seuralla oli paikallisia asiamiehiä, usein pappeja, jotka välittivät tietoa eteenpäin.

Varsinkin alkuvuosina seuran toiminta keskittyi Varsinais-Suomen alueelle. Seuran ensimmäinen puheenjohtaja oli entinen Turun Akatemian astronomian ja fysiikan professori, silloinen Turun piispa, Jakob Gadolin. Hän keräsi ympärilleen paikallista sivistyneistöä. Seuran ansiosta Suomi sai ensimmäisen pankkinsa, joka perustettiin Turkuun vuonna 1806.

Kun Suomi liitettiin Venäjän keisarikuntaan vuonna 1809, seurasta tuli Keisarillinen Suomen Talousseura. Se halusi 1800-luvulla kohentaa yleensäkin suomalaista infrastruktuuria, edistää kanavien ja rautateiden rakentamista, tieverkoston kunnostusta sekä kehittää terveydenhuoltoa ja kansakoululaitosta.

Suomalainen terveydenhuolto oli tuohon aikaan täysin rempallaan ja isorokko- ja punatautiepidemiat rehottivat. Seura hyökkäsi 1800-luvun alkuvuosina erityisesti isorokkoa vastaan rokotuksin. Seura organisoi laajoja rokotusmatkoja, joiden aikana saatiin rokotetuksi kymmeniä tuhansia ihmisiä vuoteen 1825 mennessä. Sen jälkeen nämä velvoitteet siirrettiin lääkintäviranomaisille.

Seuran aloitekyvyn ansiosta Tukholmassa koulutettiin Suomen ensimmäiset eläinlääkärit, jotka valmistuivat vuonna 1843. Heidät nimitettiin läänineläinlääkärin virkoihin Turkuun, Helsinkiin ja Hämeenlinnaan. Seura oli perustanut jo vuonna 1837 Mustialan maanviljelysoppilaitoksen Lounais-Hämeen Tammelaan. 1850-luvulta lähtien seuran valtakunnallinen merkitys laski, koska Suomeen organisoitiin alueelliset järjestöt maatalouden ympärille.

Viimeisen sadan vuoden aikana neuvontapalvelut ovat keskittyneet taas Varsinais-Suomen ruotsinkielisille alueille, osana nykyistä ProAgriaa. Turun kaupungin arkkitehti Pehr Johan Gylichin suunnittelema Suomen Talousseuran talo valmistui osoitteeseen Hämeentie 28 vuonna 1831.