Kuntien digitalisaation ja digikokeilujen säästö- ja tuottavuusselvityksen mukaan kuntapalveluiden digitalisoinnissa on merkittävä säästöpotentiaali. Valtiovarainministeriön digikuntakokeilun osana toteutetun selvityksen tavoitteena oli löytää koko Suomen laajuisesti kuntiin monistettavia keinoja.

Kuntien digitalisaation ja digikokeilujen säästö- ja tuottavuusselvityksen mukaan kuntapalveluiden digitalisoinnissa on merkittävä säästöpotentiaali. Valtiovarainministeriön digikuntakokeilun osana toteutetun selvityksen tavoitteena oli löytää koko Suomen laajuisesti kuntiin monistettavia keinoja.

Selvityksessä esille nostetut keinot ovat jo osin käytössä kunnissa. Selvityksen perusteella jäljellä oleva valtakunnallinen säästöpotentiaali on nopeasti toteutettavissa keinoissa noin 7–23 miljoonaa euroa. Hitaammin toteutettavissa olevien keinojen säästöpotentiaali on puolestaan arviolta 440–680 miljoonaa euroa. Tämä vastaa noin 0,6–0,9 veroprosenttiyksikköä ja 4–6 prosenttia kunnille maakuntauudistuksen jälkeen jäävistä menoista. Selvityksessä esitetyt luvut ovat suuntaa-antavia.

– Digitalisaatiossa on iso potentiaali, mutta sen täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää kuntien tiivistä yhteistyötä. Yhteistyö digiasioissa mahdollistaa myös sellaiset tuottavuutta nostavat investoinnit, joihin yksittäisellä kunnalla ei ole rahkeita, sanoo julkisten palveluiden digitalisaatiosta vastaava kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.).

Selvityksen kohteeksi rajattiin ne tehtävät, jotka ovat myös maakuntauudistuksen jälkeen kuntien vastuulla. Helpoimmin digitalisoituminen on selvityksen mukaan hyödynnettävissä kunnan tukipalveluissa. Suurimmat säästöt kuitenkin saavutetaan digitalisoimalla kunnan varsinaisia palveluita.

Nopeita ja kunnissa jo käytössä olevia digitalisoituja prosesseja löydettiin muun muassa kuljetusten optimoinnista, lupapalveluista, sähköisistä kokouskäytännöistä, asiakaspalautteiden keruusta, laskujen käsittelystä, toimisto-ohjelmien täysimääräisestä hyödyntämisestä, vesimittarilukemien ilmoittamisesta, käyttöoikeuksista sekä kunnallisten rakennusten tyhjäkäytön varausmahdollisuudesta.

Hitaammin toteutettavia ja investointeja edellyttäviä keinoja ovat asiakastiedon ja paikkatiedon hallinta, kiinteistöjen toiminnanohjauksen ratkaisut, varhaiskasvatuksen toiminnanohjauksen ratkaisut, kunnan tietotyön automatisointi ohjelmistorobotiikalla sekä kunnan liikkuvan työn mobilisointi.

Selvityksessä digitalisoinnin potentiaalia tarkasteltiin 18 kunnan osalta, jossa oli mukana digikuntakokeiluun osallistuvia kuntia sekä selvitysryhmän valitsemia kuntia. Selvityksen aineisto kerättiin asiantuntijahaastatteluilla, tulevaisuuden tutkimuksen menetelmänä käytettyä delfoi-menetelmää hyväksikäyttäen. Aineiston hankinnan haasteena olivat puutteet yksittäisten prosessien kustannusten tilastotiedoista. Selvityksen toteutti KuntaPro Oy:n, Perlacon oy:n ja Solinum oy:n konsortio.

Digikuntakokeilun osana toteutetaan myös kuntien digitalisaation mittareita ja kypsyystasoa koskeva selvitys. Tarkoituksena on tuottaa kunnille työkalu niiden oman digikypsyyden arviointiin ja kehittämiseen. Selvityksen on määrä valmistua kevään aikana.

Digikuntakokeilulla edistetään sekä kuntien toimintatapojen että palveluiden tuotantotapojen ennakkoluulotonta, kuntalaisten hyvinvointia parantavaa ja tulevaisuussuuntautunutta kehittämistä. Kokeilulla halutaan myös parantaa muutoksen johtamisen edellytyksiä. Tarkoitus on saada aikaan merkittäviä kustannussäästöjä digitalisaatiota hyödyntämällä samalla kun kuntalaisten kokemus palveluista parantuu.

Kokeilussa on mukana noin 30 kuntaa joko kokeilijan roolissa tai muiden kuntien sparraajina.