Turun kaupunki täytti komeat 700 vuotta vuonna 1929. Viralliset ja näkyvimmät juhlameiningit osuivat kesäkuulle. Juhliin kuului monenlaista seremoniaa, mutta parhaiten aikakirjoihin ovat jääneet tarunhohtoiset Turun messut.

Aikaansa edellä messukylä rakennettiin Samppalinnanmäelle. Reilun viikon mittaiset messut osuivat ajanjaksolle 15.–23. kesäkuuta. Turun messujen visuaalisesta ilmeestä vastasi Suomen kaikkien aikojen kovin arkkitehtikaksikko, Turun oma poika Erik Bryggman sekä vuonna 1927 Turkuun muuttanut Alvar Aalto. Erilaisista luonteenpiirteistä huolimatta kaksikon yhteistyö toimi saumattomasti.

Turun Messut nimettiin modernismin manifestiksi. Bryggmanin vastuulle kuului enemmän messujen rakenteet ja Aalto otti isompaa roolia mainosguruna. Tosin Bryggman suunnitteli virallisen messujulisteen, jota kannattaisi painattaa myös nykypolville. Kaksikolla oli myös nimekäs avustajakuntansa. Turussa elettiin taas valtakunnan etulinjassa.

Messualueen sisäänkäynti oli Luostarinkadun puolelta, josta nousivat portaat itse alueelle. Messualue oli täynnä erilaisia näyttelypaviljonkeja ja esimerkiksi tiedotusvälineet olivat näyttävästi esillä. Myös lähialueiden koulut valjastettiin näyttelykäyttöön. Messualueen korkeimmalla kohdalla oli Bryggmanin käsialaa oleva yli tuhannen asiakaspaikan funktionalistinen ravintola terasseineen. Varsinaisen päärakennuksen toisessa kerroksessa oli gourmet-puoli ja lisäsiivestä löytyi kansanomaisempi osasto. Juomapuolen virallinen näkyvä osa oli limonadivetoista, sillä elettiin kieltolain aikaa.

Turun messut olivat muutenkin näkyvästi esillä kaupunkikuvassa. Korkeat ja modernit mainostornit sojottivat eri puolilla kaupunkia ja opaskioskeista sai tarvittavaa informaatiota. Messuilla vieraili lopulta noin 60 000 ihmistä, tivolialueella kaksinkertainen määrä. Messualue purettiin hämmentävän nopeasti messuviikon jälkeen. Myös ravintola sai purkutuomion samana syksynä, kun sitä ei saatu myytyä. On sääli, ettei messuista jäänyt mitään pysyvämpää jälkeä.

Messuviikolla järjestettiin myös muita juhlallisuuksia, kuten tuomiokirkon uudelleen vihkiminen sekä muut 700-vuotistaipaleen viralliset vastaanotot. Turun katuja mittaili juhlaviikolla myös aika vaikutusvaltainen herrajoukko, kuten ex-presidentti K.J. Ståhlberg, presidentti L.K. Relander, vapaaherra C.G.E. Mannerheim sekä kattava ministerijoukko pääministeri Oskari Mantereen johdolla.