Suomalaiset eivät tunne silmäsairauksien yhteyttä elintapoihin

Suomalaiset eivät juuri tunne silmäsairauksien yhteyttä elintapoihin, selviää Specsaversin teettämästä kyselystä. Lähes puolet vastaajista ei tiennyt, että tupakoiminen tai ylipaino saattaa johtaa silmäsairauksiin. Noin joka kolmannella ei ollut tiedossa, että diabetes voi aiheuttaa sokeutta, vaikka sairaus on suurin sokeuden aiheuttaja länsimaissa.

Pohjoismaissa tehdyn kyselyn perusteella näköä arvostetaan ja silmien hyvinvoinnista halutaan huolehtia. Jopa 84 prosenttia suomalaisista pitää näköä aisteista ylivoimaisesti tärkeimpänä, kun taas esimerkiksi kuuloa piti tärkeimpänä aistina vain neljä prosenttia vastaajista.

Käytännössä näön arvostus ei aina näy. Vaikka kolme neljästä suomalaisesta pitää silmien säännöllistä tarkastuttamista tärkeänä tai erittäin tärkeänä, yli puolet käy tarkastuttamassa silmänsä vain kerran kolmessa vuodessa tai harvemmin. Optikot ja silmälääkärit kuitenkin suosittelevat näöntarkastusta kahden vuoden välein.

− Ajattelun ja käytännön toiminnan välillä on selvä ero. Moni tietää, että silmien säännöllinen tarkastuttaminen on tärkeää, mutta ei eri syistä johtuen ehdi optikolle. Hektinen elämänrytmi vie helposti mennessään, ja kiireen keskellä tingitään usein omasta terveydestä huolehtimisesta esimerkiksi työmäärän vähentämisen sijaan, toteaa Specsaversin myyntipäällikkö Jannika Ehrling.

Tutkimuksen perusteella suuri osa pohjoismaalaisista ei osaa yhdistää elintapojen, kuten tupakoinnin, ylipainon ja liikkumattomuuden vaikutuksia silmien terveyteen. Lähes puolet tutkimukseen vastanneista pohjoismaalaisista ei tiennyt esimerkiksi ylipainon vaikuttavan silmäsairauksien kehittymiseen.

− Tutkimuksessa nousivat esiin erityisesti nuoret vastaajat: he ovat usein kiinnostuneita terveydestään ja haluavat vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Nuoret tunnistivatkin elintapojen, kuten tupakoinnin vaikutukset silmiin vanhempia ikäluokkia paremmin. Uskon, että uuden sukupolven myötä tietoisuus elintapojen vaikutuksista silmien hyvinvointiin lisääntyy entisestään, sanoo Ehrling.

Sairauksien vaikutukset silmiin eivät ole kaikkien suomalaisten tiedossa: esimerkiksi noin joka kolmas ei tiedä, että diabetes saattaa aiheuttaa sokeutta. Diabetes on kuitenkin merkittävin sokeuden aiheuttaja länsimaissa. Yli puolet tutkimukseen vastanneista ei myöskään tiennyt, että diabetes voidaan diagnosoida silmiä tutkimalla.

− Diabeteksen ensimmäiset merkit näkyvät silmänpohjassa jo varhaisessa vaiheessa. Säännöllisten silmänpohjakuvausten avulla sairaus voidaan tunnistaa aikaisin, jolloin potilas pääsee mahdollisimman pian lääkäriin ja saa sopivaa hoitoa. Kun silmät tarkastuttaa säännöllisesti, voidaan silmänpohjakuvia verrata aikaisemmissa tarkastuksissa otettuihin kuviin. Silloin pienetkin muutokset voidaan havaita nopeasti, eivätkä silmäsairaudet ehdi kehittyä huomaamatta, Ehrling neuvoo.

Moni suomalainen suuntaa optikolle näöntarkastukseen – vastaajista noin 60 prosenttia meni näöntarkastukseen optikolle, 35 prosenttia silmälääkärille. Kuitenkin silmäongelmia kohdatessa suuntana oli useimmiten silmälääkäri.

− Suomessa on totuttu siihen, että silmälääkäri tekee kliinisen työn, kun taas optikko määrittää silmälaseja. Muissa Pohjoismaissa optikot ovat tehneet kliinisempää työtä jo pitkään. Suomessakin toimenkuva on muuttumassa ja optikot saavat nyt jatkuvasti koulutusta myös kliinistä työtä varten, Ehrling kertoo.

Selvitys toteutettiin heinä–elokuussa verkkokyselynä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Hollannissa. Kyselyyn osallistuivat 18-vuotiaat ja sitä vanhemmat henkilöt. Vastauksia saatiin yhteensä 5 219, joista suomalaisia vastaajia oli 1 172.

Jos sinun pitäisi valita näistä aisteista mielestäsi tärkein, minkä valitsisit? (suomalaisvastaajat):

Näkö: 84,4 %

Kuulo: 4,1 %

Tunto: 7,8 %

Maku: 2,2 %

Haju: 1,5 %

Optikot ja silmälääkärit suosittelevat näöntarkastusta kahden vuoden välein. Kuinka tärkeää on mielestäsi käydä säännöllisesti näöntarkastuksessa? (suomalaisvastaajat):

Erittäin tärkeää: 24,9 %

Tärkeää: 50,3 %

Ei tärkeää eikä tarpeetonta: 21,3 %

Tarpeetonta: 2,0 %

Täysin tarpeetonta 1,6 %

Kuinka usein käyt yleensä näöntarkastuksessa? (suomalaisvastaajat):

Useita kertoja vuodessa: 1,0 %

Kerran vuodessa: 14,3 %

Kerran kahdessa vuodessa: 25,8 %

Kerran kolmessa vuodessa: 20,4 %

Kerran neljässä vuodessa: 5,9 %

Kerran viidessä vuodessa: 10,1 %

Harvemmin kuin kerran viidessä vuodessa: 17,5 %

En ole koskaan käynyt näöntarkastuksessa: 5,0 %

Alla on lueteltu joitakin silmien terveyteen liittyviä väittämiä. Ilmoita kunkin väittämän kohdalla uskotko sen pitävän paikkansa vai ei. (Pohjoismaalaiset vastaajat)

Jotkin ravintoaineet ovat hyväksi silmille (totta):

Pitää paikkansa 70,7 %

Ei pidä paikkaansa 5,0 %

Ei tietoa 24,3 %

Ylipaino saattaa johtaa silmäsairauksiin (totta):

Pitää paikkansa 23,2 %

Ei pidä paikkaansa 27,6 %

Ei tietoa 49,3 %

Oikein vastanneet: alle 30-vuotiaat 28,1 %, 60-vuotiaat tai sitä vanhemmat 17,8 %

Liikunnan puute saattaa johtaa silmäsairauksiin (totta):

Pitää paikkansa 18,0 %

Ei pidä paikkaansa 34,5 %

Ei tietoa 47,5 %

Oikein vastanneet: alle 30-vuotiaat 22,6 %, 60-vuotiaat tai sitä vanhemmat 13,0 %

Tupakointi saattaa johtaa silmäsairauksiin (totta):

Pitää paikkansa 33,7 %

Ei pidä paikkaansa 21,3 %

Ei tietoa 45,0 %

Oikein vastanneet: alle 30-vuotiaat 39,1 %, 60-vuotiaat tai sitä vanhemmat 29,1 %

Alla on lueteltu joitakin diabetekseen ja silmien terveyteen liittyviä väittämiä. Ilmoita kunkin väittämän kohdalla uskotko sen pitävän paikkansa vai ei. (suomalaisvastaajat):

Diabetes saattaa aiheuttaa sokeutta (totta):

Pitää paikkansa 66,6 %

Ei pidä paikkaansa 7,7 %

Ei tietoa 25,7 %

Diabetes näkyy silmissä (esim. silmänpohjan kuvauksessa) (totta):

Pitää paikkansa 36,8 %

Ei pidä paikkaansa 16,0 %

Ei tietoa 47,2 %

Missä käyt yleensä näöntarkastuksessa? (suomalaisvastaajat):

Optikolla (optometristillä): 58,5 %

Silmälääkärillä: 34,4 %

Piilolinssiasiantuntijalla: 0,8 %

Jossakin muualla: 6,3 %

Menisitkö mieluummin optikolle kuin silmälääkärille, jos sinulla on kysyttävää silmäongelmista? (suomalaisvastaajat):

Kyllä: 34,9 %

En: 65,1 %

Turussa kehitettiin huuhtelukirkaste, joka nopeuttaa uudelleenkäytettävien muoviastioiden kuivumista

Kiillon Turun laboratoriossa kehitettiin uusi huuhtelukirkasteinnovaatio.

Tehokas kuivaus on yksi suurimmista haasteista ammattikeittiöille uudelleenkäytettävien muoviastioiden kanssa työskennellessä. Siirtymä uudelleenkäytettäviin muoveihin ravintola-alalla kiihtyy nopeasti EU:n tiukentuvien kertakäyttömuovimääräysten myötä. Kiillon Turun laboratoriossa kehitettiin uusi huuhtelukirkasteinnovaatio.

Raskas ajoneuvo mukana 60 kuolonkolarissa vuosittain, aiheuttajana viidenneksessä

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat vuosina 2015–24 yhteensä 579 kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa oli mukana raskas ajoneuvo eli kuorma-auto tai linja-auto. Raskaiden ajoneuvojen kuljettajat aiheuttivat näistä onnettomuuksista hieman alle viidenneksen (19 %) eli vuosittain keskimäärin yksitoista onnettomuutta. Suurimmassa osassa aiheuttajana oli toinen moottoriajoneuvo.

Kirjailija Jussi Seppänen vieraana Raision Kirjastotalolla

Jussi Seppänen.

Kirjailija Jussi Seppänen on vieraana Raision Kirjastotalon kirjastosalissa torstaina 21. toukokuuta kello 18. Seppästä haastattelee kirjastoharjoittelija Joni Kärki .

Kaksi viidestä parantaisi avopuolison asemaa perimysjärjestyksessä

Joka neljännessä suomalaisessa perheessä eletään avoliitossa, mutta kuolemantapauksen sattuessa avopuolison asema on yhä heikosti turvattu. LähiTapiolan Arjen katsaus kyselyn mukaan aihe jakaa suomalaisia: 42 prosenttia parantaisi avopuolison asemaa perimysoikeudessa, mutta myös yhtä moni katsoo, että avoparien tulisi huolehtia asiasta itse.

Epäiletkö keliakiaa? – tee testi

Kärsitkö vatsavaivoista? Vaivaako anemia tai nivelkivut? Oletko huomannut hampaissasi kiillevaurioita? Syynä saattaa olla keliakia.

Uusi Turun yliopiston tutkimushanke tarkastelee laihduttamisen ja kehosuhteiden kulttuurihistoriaa Suomessa

Millaisessa kehossa kelpaat? Kuka saa olla oma itsensä? Millaisia odotuksia ja vaatimuksia erilaisiin kehoihin on historian saatossa liittynyt? Nämä kysymykset ovat ajankohtaisia laihdutuksen tultua jälleen trendikkääksi 2010-luvun kehopositiivisuuskeskustelujen jälkeen.

Harkon Keramiikkabiennaali 26 -näyttelyssä mukana yli 20 kotimaista keramiikkataiteilijaa

Susanne Koskimäki, Sukkahuosuolennot, 2022-2023, käsinrakennettu korkeapolttoinen keramiikka (kuva on muokattu).

Raision museo Harkon kesänäyttely esittelee suomalaisen keramiikkataiteen monipuolisuutta Raisiosta Rovaniemelle.

Vyötärölihavuus kolminkertaisti nuorten aikuisten kryptogeenisen aivoinfarktin riskin

Kolmasosa nuorten aikuisten aivoinfarkteista on kryptogeenisiä eli niille ei löydetä selittävää syytä. Vyötärölihavuus voi olla tärkeä riskitekijä, johon puuttumalla näitä aivoinfarkteja voitaisiin ehkäistä, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus.

Philia Ensemblen oopperakonsertti vauhdikas komedia nykyajan kahtiajakautuneisuudesta

Philia Ensemble.

Sibelius-museossa keskiviikkona 20. toukokuuta kello 19 esitettävä Me ja Ne on näyttämöllinen konsertti, joka kertoo yhteiskunnan polarisaatiosta hersyvän huumorin keinoin. Lavalla nähdään kuusi laulajaa, jousikvartetti ja pianisti.

Eurojackpotin potti kasvaa 118 miljoonaan euroon

Perjantaina arvottu Eurojackpot ei antanut yhtään täysosumaa, joten ensi tiistaina on jaossa jo noin 118 miljoonan päävoitto.

TFO:n muusikot konsertoivat ympäri Turkua Bongaa muusikko -viikolla

TFO:n viulisti Maija Kontunen esiintyi viime vuonna kolmen muun viulistin kanssa Suikkilan kuntopolun metsässä.

Turun filharmonisen orkesterin jokakeväinen Bongaa muusikko! -konserttikiertue vie musiikkia kaikkiaan 18 Turun asuinalueelle. Viikko järjestetään tänä vuonna yhteistyössä Kaupunginosaviikkojen, Naapuruusviikon ja Alueolohuoneiden kanssa, ja musiikki soi muun muassa asukas- ja kyläjuhlilla. Tapahtumiin on vapaa pääsy lukuun ottamatta Kahden valon välissä -konserttia Åbo Svenska Teaterissa. Julkisten konserttien lisäksi muusikot vievät viikon aikana musiikkitervehdyksiä kouluihin ja palvelutaloihin.

Kolumni: Funikulaarin etikettiopas

Muista kertoa vitsi, kun astut funikulaariin.

On olemassa laitteita, jotka kuljettavat sinut paikasta A paikkaan B. Ja sitten on funikulaari, joka lupaa saman – mutta lisää matkaan pienen jännityksen siitä, tapahtuuko siirtymä tänään vai vasta huomenna. Yksi asia on kuitenkin varmaa. Kyydissä on vitsiniekka. Kumpi oikeastaan on kuuluisampaa Kakolassa, funikulaari vai sen ympärillä kiertävät samat klassikkovitsit? “Saas nähdä päästäänkö perille”. “No niin, kokeillaas tätä JUMIkulaaria…”. “Kyllä täältä viimeistään palokunnan avulla pääsee ulos.”

Varsinais-Suomi maltilliseen kasvuun, rakennusalan matalasuhdanne jatkuu

Lounais-Suomen elinvoimakeskus arvioi, että Varsinais-Suomi on siirtymässä varovaisesta toipumisesta kohti maltillista kasvua. Maakunnan keskeinen vahvuus on monipuolinen elinkeinorakenne, jossa korostuvat erityisesti meriteollisuus, teknologiateollisuus, lääketeollisuus, ICT, palvelut sekä vahva alkutuotanto. Logistinen sijainti, pk-yrityskentän elinvoima ja monipuolinen koulutustarjonta tukevat alueen kilpailukykyä. Varsinais-Suomen elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden tilannetta ja näkymiä on arvioitu kevään Alueelliset kehitysnäkymät -raportissa.

Lastenkulttuurin juhlaviikko tarjoaa ohjelmaa Naantalissa joka päivälle

Lastenkulttuurin juhlaviikolla Naantalissa voi nauttia taiteesta ja kulttuurista joka päivä.

Valtakunnallisen Lastenkulttuurin juhlaviikon aikana 18.–24. toukokuuta Naantalissa tapahtuu, sillä joka päivälle on jotakin ohjelmaa tarjolla. Monipuolisen ohjelman ovat järjestäneet Naantalin kaupungin kulttuuri-, kirjasto- ja nuorisopalvelut, Naantalin museo, Naantalin musiikkiopisto ja Naantalin opiston kuvataidekoulu. Juhlaviikon ohjelmat ovat maksuttomia.

Potilasvahinkoja tapahtuu myös parhaille osaajille rutiinitoimenpiteissä

Suurin osa korvattavista potilasvahingoista tapahtuu erilaisissa leikkaustoimenpiteissä. Juuri julkaistu tutkimus paneutuu korva-, nenä- ja kurkkutautien vahinkoihin, ja sen mukaan suurin osa korvatuista vahingoista tapahtuu erikoislääkäreille rutiininomaisissa toimenpiteissä.

Pyöräreitti Tour de Skiftetillä vietetään sesongin avajaisia

Tour de Skiftet on Saariston rengasreittien rinnalle tullut uusi pyöräilyreitti, joka yhdistää sekä Kustavin, Paraisten Iniön ja Houtskarin ja nyt myös Ahvenanmaan Brändön yhteiseksi pyöräilyelämykseksi. Tour de Skiftet on pituudeltaan 120 kilometriä, mutta matkasta kuljetaan noin puolet kahdeksalla eri saariston yhteysaluksella tai lossilla.

Tutkimus: Kohdunkaulan syöpiä yhä enemmän seulontaikäisillä

Suomen Syöpärekisterin tutkimus osoittaa, että kohdunkaulasyövän ilmaantuvuus on kasvanut 2010-luvulta lähtien erityisesti seulontaikäisten keskuudessa. Kasvu näkyy sekä seulontaan osallistuneilla että osallistumattomilla.

Osa nurmialueista muuttuu niityiksi Kaarinassa

Niittyjä hoidetaan jatkossakin, mutta eri tavalla kuin perinteisiä nurmikoita.

Kaarinan kaupunki aloittaa vaiheittaisen muutoksen, jossa osa vähäisellä käytöllä olevista nurmialueista muutetaan niityiksi. Muutoksen tavoitteena on lisätä luonnon monimuotoisuutta ja ilmastokestävyyttä, vahvistaa pölyttäjien elinympäristöjä sekä kehittää kaupungin viheralueita kestävällä tavalla tulevaisuuden tarpeisiin.

Näköislehti

Urheilu

Lietoon uusi frisbeegolfseura uusittua kenttää pyörittämään

Liedon uusittu frisbeegolfkenttä avattiin vapun jälkeen.

Liedon vuonna 2017 avattu frisbeegolfrata on kokenut viimeisten kuukausien aikana merkittäviä muutoksia. Vastikään uudelleen avatun radan kunnostamisen ja muokkauksen myötä on myös perustettu uusi frisbeegolfseura Liedon Frisbeegolfseura.

Derbykatsomo täyttyy – myyty jo yli 4 500 lippua

Veikkausliigassa nähdään paikalliskamppailu lähes kuuden vuoden tauon jälkeen.

Veikkausliigakauden odotetuin ottelu pelataan Veritas Stadionilla 23. toukokuuta lauantaina, kun FC Inter isännöi vuoden ensimmäistä Turun derbyä. Puolentoista viikon päästä pelattavaan otteluun on myyty jo yli 4 500 katsomopaikkaa, joka käsittää yli puolet Veritas Stadionin katsomokapasiteetista.

Mäkikyröstä Loimun päävalmentaja, neljällä omalla kasvatilla sopimus

Teemu Mäkikyrö.

Raision Loimu valmistautuu ensi kaudella edessä olevaan 50. pääsarjakauteen sekä sitä seuraavan kauden 70-vuotisjuhliin. Viime kauteen käynnistetty paluu parrasvaloihin -projekti jatkuu edelleen tähtäimenään 70-vuotisjuhlallisuudet.

Åboraakkeli: Torilla tavataan?

Aleksander Barkov.

Jokakeväinen kiekkokarnevaali, jääkiekon MM-kisat, pyörähtää tällä viikolla käyntiin Sveitsissä. Suomen osalta kisat käynnistyvät perjantaina 15. toukokuuta, kun vastaan luistelee Saksa. Melko lailla pitkän, kaikkiaan seitsemän ottelun, alkusarjan jälkeen puolivälieriä pelataan 28. toukokuuta. Finaali pelataan 31. toukokuuta, joten nippanappa saadaan kisat pelattua toukokuun puolella.

Aatola jatkaa mestaruusjahtia Kanadassa

Vilho Aatola.

Suomalaiskuljettaja Vilho Aatolan USF Juniors -formulakausi jatkuu tulevana viikonloppuna Kanadassa, kun sarja suuntaa legendaariselle Canadian Tire Motorsport Parkin radalle Ontarion Bowmanvilleen Toronton lähistölle. Aatola lähtee viikonloppuun sarjan kolmannelta sijalta, vain 19 pisteen päässä kärjestä.

Niko Lehtirannan kisaurakka Pohjois-Irlannissa päättyi keskeytykseen

Niko Lehtiranta.

Niko Lehtiranta osallistui ensimmäistä kertaa legendaariseen North West 200 -katuratakilpailuun, joka ajetaan vuosittain Pohjois-Irlannin kaduilla. Kyseessä ei ole vain kilpailuviikonloppu, vaan kokonainen tapahtumaviikko, joka tarjoaa kilpailujen lisäksi ohjelmaa koko viikon ajalle. Tänä vuonna yleisöä oli arviolta noin 150 000 katsojaa viikon aikana.