Ulkohuussin jätöksiä ei saa heittää luontoon tai haudata maahan. Kaikki huussin jätökset voi hyötykäyttää puutarhassa, mutta käymälämallista riippuen ne pitää jatkokäsitellä ennen käyttöä.

Vanhanaikaisen puuceen käymäläjäte täytyy kompostoida ennen käyttöä. Myös kuivakäymälälaitteiden, joissa jätteen joukkoon sekoitetaan kuiviketta, mutta jäte ei varsinaisesti kompostoidu, jäte on aina jälkikompostoitava. Tällaisia ovat rakenteeltaan eristämättömät ja myös erottelevat kuivakäymälät.

Kiinteä jäte jatkokäsitellään kompostorissa, josta nesteitä ei pääse valumaan pohjamaahan. Itse rakennetut puulaitaiset kompostit eivät ole tarpeeksi tiiviitä käymäläjätteelle. Biolan suosittelee, että käymäläjäte jälkikompostoidaan sadevesiltä suojassa muovisessa kompostorissa. Hyvässä käymäläjätekompostorissa on myös pohja. Pohjattomassa puutarhakompostorissa märkä käymäläjäte kannattaa kompostoida puutarhajätteen joukossa. Puutarhajäte tasaa kosteutta ja toisaalta käymäläjäte nopeuttaa puutarhajätteen maatumista.

Kompostoivan käymälän jätteiden jatkokäsittely on yksinkertaisinta. Kiinteät jätteet kompostoituvat jo käymälälaitteessa ja siksi tyhjennettävää, puolivalmista kompostia voi levittää muutaman sentin kerrokseksi koristekasvien juurelle suoraan käymälästä.

– Jos haluat sekoittaa käymäläjätekompostia mullan joukkoon kasvin juuristoalueelle tai käyttää syötäville kasveille, tarvitaan vielä vähintään vuoden jälkikompostointi. Jälkikompostoinnin aikana komposti kypsyy lisää ja jäätyy vähintään kerran. Jäätyminen hygienisoi käymäläjätekompostin. Jälkikompostoinniksi riittää yksinkertaisimmillaan seisotus kasalla, joka on suojattu sadevesiltä. Turvallisinta jälkikompostointi on kannellisessa puutarhakompostorissa, kertoo Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula.

Huussista ei saa valua mitään nesteitä pohjamaahan, vaan ne on kerättävä talteen. Kuivakäymälästä syntyvä neste voi olla puhdasta virtsaa tai kiinteän jätteen läpi suotautunutta suotonestettä.

– Virtsa on suhteellisen puhdasta ja voit lannoittaa sillä myös syötäviä kasveja. Virtsaa voi käyttää jopa laimentamattomana, mutta turvallinen suhde on yksi osa virtsaa ja kaksi osaa vettä, neuvoo Kerttula.

Suotonestettä kertyy huomattavasti vähemmän kuin virtsaa, koska sitä imeytyy kiinteään jätteeseen ja kompostoivissa käymälöissä sitä haihtuu vesihöyrynä kompostoitumisen seurauksena.

Suotoneste saattaa sisältää ulosteperäisiä mikrobeja, siksi lannoitekäytössä sitä suositellaan etupäässä koristekasveille. Suotonesteen seisotus parantaa sen käyttökelpoisuutta myös syötävien kasvien lannoitukseen. Suotoneste kannattaa aina laimentaa, vähintään yksi osa suotonestettä ja kolme osaa vettä, suosittelee Kerttula.

– Sekä virtsa että suotoneste soveltuvat kompostiherätteeksi, kun kompostoit esimerkiksi syksyn lehtiä ja muita niukkaravinteisia puutarhajätteitä. Nesteet voidaan kaataa kompostiin laimentamattomina. Nesteiden sisältämät ravinteet sitoutuvat syntyvään kompostimultaan, opastaa Kerttula.

Käymäläjätekompostista ei saa valua ravinteita pohjamaahan – suojaa sateelta. Käymäläkompostin sopiva käyttömäärä kasveille on 2–5 senttiä kerroksella eli 20–50 litraa neliömetrissä.

Paras levitysajankohta on keväällä, mutta maahan muokattaessa voit käyttää kompostia maanparannusaineena myös syksyllä.

Muista käymälänesteiden hyötykäytössä virtsan laimennus lannoitteeksi: yksi osa virtsaa ja kaksi vettä. Virtsalla lannoittaminen lopetetaan hyötykasveilla kuukautta ennen sadonkorjuuta.

Suotoneste käytetään koristekasvien lannoitukseen, laimennus 1:3–1:5. Älä anna monivuotisille kasveille typpipitoista virtsaa tai suotonestettä enää loppukesästä, ettei kasvien talvehtiminen kärsi. Sekä virtsa että suotoneste soveltuvat kompostiherätteeksi.

Video huussin tyhjennyksestä on osoitteessa https://youtu.be/_ddwILjQrHk.