Vähätorin kohdalla tehtiin viemäritöitä useita vuosia sitten. Rannasta löydettiin Baerin talon rauniot. Talo tunnetaan paremmin Aurora-seuran talona, koska tämä historiallisesti tärkeä seura toimi talossa. Seuran toiminta 1700-luvun loppupuolella on monin tavoin keskeinen Suomen historiassa. Aurora-seuran toiminta, keskeisenä henkilönään toimi Henrik Gabriel Porthan, oli synnyttämässä Turun romantiikkaa, mikä puolestaan johti kansallisen heräämiseen. Seura julkaisi myös Suomen ensimmäistä sanomalehteä.

Kiviset portaat peitettiin hiekalla. Turkuseura ja seuran jäsen, emeritusprofessori Timo Soikkanen esittävät, että portaat otetaan näkyviin, valaistaan ja päällystetään lasilla. Monumentin nimeksi voitaisiin antaa Suomalaisen kulttuurin syntyportaat.

Aloitteen tekijät esittävät, että Turun kaupunki selvittää, mikä on portaiden esille saamisen järkevin toteutustapa, ottaen huomioon talvikuukaudet sekä portaiden kohdalla kulkevan kevyen liikenteen. Paksu panssarilasi mahdollistaa kävelyn ja polkupyöräilyn. Lasi voi myös olla lämmitettävä. Muistomerkki voi tarvittaessa olla talvikuukausien ajan suljettuna.

Portaiden läheisyydessä olevaan pääkirjastoon, Tuomiokirkon puoleisen sisäänkäynnin aulaan olisi hankittava Kansallisarkistosta ainakin osa Aurora-seuran pöytäkirjoja. Aurora-seuran portaat jo sellaisinaan muodostaisivat ainutlaatuisen historiallisen muistomerkin ja elävöittäisivät Suomen historian keskeisintä aluetta. Alkuperäiset pöytäkirjat ja seuran toiminnasta kertova aineisto vitriinissä portaiden läheisyydessä täydentäisivät muistomerkkiä. Turkuseuran arvion mukaan muistomerkin hinta ei olisi korkea.

Aurora-seuran talo on keskeinen paitsi turkulaisille, myös suomalaisille matkailijoille maamme kansallisen heräämisen alkukohtana.

Yhteistyökumppaniksi ehdotetaan Kiinteistö Oy Casagrandentaloa.

Turkuseuran haluaisi myös Mikhail de Tollysta ja Fabian Steinheilista kertovan laatan Brinkkalan talon seinään.

Aleksanteri I määräsi kesäkuussa 1809 Sprengtportenin seuraajaksi kenraalikuvernööri Mikhail Barclay de Tollyn. Kenraalikuvernööri de Tolly asui Brinkkalan talossa Sprengtportenin jälkeen, kuten myös Tollyn seuraaja Fabian von Gotthard Steinheil.

Seuraavana vuonna De Tollysta tuli koko Venäjän sotaministeri. Hän oli myös keskeinen henkilö Napoleonin kukistamisessa. de Tolly on Turussa täysin unohdettu, eikä Brinkkalan talossa ei ole laattaa asiasta.

Brinkkalan talon seinään olisi Turkuseuran mielestä pantava laatta taloissa asuneista kenraalikuvernööreistä. Tämä olisi merkittävää matkailijoita ajatellen.

”Ukko” Steinheil oli erittäin Turku-myönteinen. Hän vastusti pääkaupungin muuttoa Turusta Helsinkiin, vaikka joutui myöhemmin siirtymään sinne virkansa puolesta. Steinheil oli turkulaisille rakas, mistä kertoo esimerkiksi se, että hänen hautajaisiinsa osallistui valtava joukko turkulaisia.

Muistolaatta kiinnostaisi erityisesti venäläisiä matkailijoita. Laatan sijoituspaikka ei tarvitsisi olla talon julkisivu, vaan sisäpiha tai porttikäytävän seinä.

Turkuseura esittää myös kemisti Johan Gadolinin laboratorion palauttamista alkuperäiseen asuunsa. Gadolin (1760–1852) oli suomalainen kemisti, fyysikko ja mineralogi. Hän löysi alkuaine yttriumin vuonna 1794. Hänen työnsä johti harvinaisten maametallien eli lantanoidien löytymiseen. Yksi alkuaineista on nimetty hänen mukaansa.

Gadolin oli aikansa johtavia ja tunnetuimpia kemistejä ja on varmasti Suomen tieteen suuria nimiä. Kun Turun Akatemia siirrettiin Turusta Helsinkiin, Gadolin kieltäytyi muuttamasta mukana. Hän jatkoi työskentelyään Turussa.

Gadolinin laboratoriona toiminut talo on säästynyt Turussa osoitteessa Luostarinkatu 5. Talo on Gadolinin 1700-luvun lopussa itselleen rakennuttama laboratoriorakennus. Sen kadunpuoleisessa seinässä on kaksikin laattaa, mutta kumpikaan ei kerro siitä, että rakennus on ollut Gadolinin laboratorio. Talo tulisi Turkuseuran mukaan palauttaa 1700-luvun lopun asuunsa ja sisustettava sen ajan laboratoriovälinein ja Gadolinista kertovin tiedoin.

Turun kaupungin ei tarvitsisi olla museon ylläpitäjä, mutta kaupungin tulisi mahdollistaa museon perustaminen.

Aloitteen tekijät esittävät, että Turun kaupunki varmistaa, että kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus säilyy siinä kunnossa, että se voidaan palauttaa alkuperäiseen asuunsa.

Talossa toimii tällä hetkellä lastenkoti. Laboratorio voitaisiin entistää alkuperäiseen paikkaansa ja suurin osa rakennusta voisi olla muussa käytössä. Museosuunnitelma olisi toteutettava pitkän tähtäimen hankkeena, yhteistyössä Åbo Akademin ja Turun yliopiston kanssa.

Gadolinin laboratoriomuseon herättävän mielenkiintoa ruotsalaisten matkailijoiden keskuudessa.