Vehmaalta kotoisin oleva Jussi Vikainen oli kuvanveistäjä, jonka töitä on esillä ympäri Lounais-Suomea. Vuonna 1907 syntynyt Vikainen oli perinteisen varsinaissuomalaisen talonpoikaissuvun jälkeläinen, jonka tuotannossa säilyi läpi koko uran vahva yhteys hänen kotiseutuunsa ja sen luontoon.

Vikainen pääsi 18-vuotiaana nuorukaisena Turun Taideyhdistyksen piirustuskouluun ja hän valmistui sieltä taidemaalariksi vuonna 1927. Kuvanveistäjä Yrjö Liipola opasti Vikaista jatkamaan kuvanveistoa ja hän pääsikin sitä myöden maineikkaan kuvanveistäjän Aarre Aaltosen oppiin. Vikainen halusi saada lisäoppia myös maailmalta ja hän kävi 1930-luvun alussa opintomatkoilla Firenzessä, Roomassa, Pariisissa ja Tukholmassa.

Liipola otti sen jälkeen itse lupaavan kuvanveistäjän siipiensä suojaan ja opetti tätä vuosina 1936–37. Vikaisen uran alkutaipaleen tunnetuin yksittäinen työ lienee Erik Bryggmanin mestariteokseen Turun ylösnousemuskappeliin tehdyt hiekkareliefit vuodelta 1939–42.

Jussi Vikainen tunnetaan tänä päivänä ennen muuta sankaripatsaistaan ja -haudoistaan, joita löytyy Varsinais-Suomen alueelta peräti 20 kappaletta. Vikainen oli vuosina 1949–56 erittäin työllistetty, koska kunta toisensa jälkeen tilasi häneltä sankarivainajien muistomerkin.

Muotoilutyyli oli abstraktia, mutta pohjana oli vankka realismi. Siinä oli vaikutteita muun muassa Vehmaan pelloilta ja rantaviivoilta. Hän käytti useimmissa töissään myös Vehmaan kuuluisaa graniittia. Turussa Pyhän Katariinan kirkon pronssiset sankarihaudat valmistuivat ensin vuonna 1950. Vasaramäen hautausmaan mustasta graniitista tehdyt sankarihaudat valmistuivat sen jälkeen vuonna 1952.

Vasaramäen hautausmaalta löytyy muutenkin kymmeniä hänen suunnittelemiaan veistoksia tai reliefejä. Vikainen toimi suurimman sankaripatsasbuumin aikaan 1950-luvun alussa myös itse Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulun opettajana.

Suurin osa turkulaisista on bongannut Kupittaankadun ja Uudenmaankadun kulmauksesta jykevän muistomerkin, joka kunnioittaa Summan taistelua vuosina 1939–40. Vikainen sai sen valmiiksi vuonna 1965. Hän suunnitteli urallaan runsaasti myös mitaleita ja muistolaattoja. Vikainen sai elämäntyöstään Pro Finlandia -mitalin vuonna 1966 ja hänet palkittiin professorin arvonimellä vuonna 1980. Jussi Vikainen kuoli 7. marraskuuta 1992.