Palvan saarella, Naantalin Velkualla, sijaitsee Pyhän Henrikin kirkko. Kirkko on kokenut kovia jo hieman valmistumisensa jälkeen. 1793 rakennettu kirkko joutui jo vuonna 1808 käydyn Palvan meritaistelun aikana rajun ryöstelyn kohteeksi.

Ryöstely kosketti voimakkaasti koko Velkuan aluetta. Esimerkiksi jo ennen taistelua Salavaisten saarelta vietiin karjaa ruoaksi venäläisten aluksille. Lisäksi taistelujen jälkeen miltei kaikki alueen talot ryöstettiin.

– Kirkko ja pappila ovat ehkä olleet ensimmäiset ryöstön kohteet. Niistä ryöstely on edennyt muihin taloihin. Palvan saarelta on varmasti aloitettu ja siitä edetty muille saarille, kertoo vuodesta 1986 Pyhän Henrikin kirkon suntiona toiminut Ilkka Puonti.

Taistelujen tuoksinassa kirkosta vietiin kaikki, mikä oli hiukankin arvokasta Saaliiksi ryöstäjät saivat kaikkea tekstiileistä hopeisiin.

– Ongelma ei ollut vain se, että arvotavarat ja elintarvikkeet vietiin ja väki karkotettiin. Lisäksi ikkunat rikottiin, ovet särjettiin ja kaikki laitettiin hyrskyn myrskyn. Onneksi kirkkoa ei kuitenkaan poltettu. Se olisi ollut vielä pahempi vaihtoehto.

Puontilla on käsitys, ettei tuhoa välttämättä ole tehty kerralla vaan paikalle on palattu uudelleen.

– Venäläiset olivat kuitenkin niin pitkän ajan Velkualla. Kappalainen oli vankina useamman päivän. Venäläiset ovat voineet olla paikkakunnalla noin viikon. Se on pitkä aika. Siinä ehtii tapahtua paljon.

Ikävämmäksi puoleksi taistelujen aikana Puonti mainitsee väkivallan. Hän kertoo, että moni siviilikin menehtyi taistelun jälkeisissä tohinoissa.

– Touhu oli aika raakaa. Kun eräs isäntä esimerkiksi lähti pakenemaan soutuveneellä, hänet ammuttiin veneeseen. Mitä haittaa hänestä olisi kenellekään ollut, jos hän olisi päässyt toiseen saareen tai mantereen puolelle? Ryöstöt vielä jotenkin ymmärtää, mutta siviilien pahoinpitelyt tuntuvat aika hurjilta.

Kirkon kannalta on tärkeää, että paikkakuntalaiset ehtivät ennen taisteluja piilottamaan arvokkaan, piispa Jacob Gadolinin lahjoituksena saadun, alttaritaulun.

– Kolme vuotta kirkon valmistumisen jälkeen saatu alttaritaulu on ainoa esine, joka edustaa kirkon rakentamisaikakautta. Sitä, mihin se piilotettiin, en tiedä. Mistään ei ole löytynyt edes arvailuja siitä, missä se olisi saattanut olla.

Vuonna 1812 paikallinen nuoriso lahjoitti kirkolle laivan muistoksi käydystä Palvan meritaistelusta. Kirkon katosta roikkuva laiva on pienoismalli ruotsalaisesta kolmikantisesta linjalaiva Lovisa Eleonorasta.

– Mielenkiintoista on se, että pienoismallin tyyppiset laivat eivät edes osallistuneet Palvan meritaisteluun. Ne olivat niin isokokoisia etteivät ne pystyneet purjehtimaan sisäsaariston kapeilla väylillä vaan toimivat tukialuksina avomerellä. En osaa sanoa, onko sitten vain haluttu lahjoittaa hieno alus kirkolle. Kyllähän sitä edelleenkin ihaillaan.

Kirkon läheiselle kalliolle on kasattu muistomerkki Suomen sodan aikaisen laivatykin jäännöksistä. Tykki oli vielä sodan jälkeen ehjä.

– Paikkakunnan nuoret miehet kokeilivat tykkiä satakunta vuotta taistelujen jälkeen, mutta he eivät oikein osanneet käyttää sitä tai tienneet seossuhteita, ja tykki meni rikki koeräjäytyksessä. Onneksi ei käynyt mitään, mutta seuraukset olivat tykin kannalta ikävät.

Puonti uskoo kirkon olevan nykypäivänäkin merkityksellinen.

– Palvan meritaistelun aika on oleellinen osa kirkon historiaa ja jostain syystä se myös kiinnostaa ihmisiä. Uskon, että se on nykyisillekin velkualaisille arvokasta paikkakunnan historiaa.