Sikiölle kehittyy kyky maistaa 16 raskausviikon aikoihin. Vähän myöhemmin lapsivesi pääsee kosketuksiin myös hajureseptoreiden kanssa. Jo pidempään on tiedetty, että äidin syömät voimakkaat mausteet tuoksuvat lapsivedessä ja vastasyntyneen lapsen iholla. Kuluneen parin vuosikymmenen aikana tehdyt tutkimukset osoittavat, että sekä ihmis- että eläinlapset eivät vierasta voimakkaitakaan makuja, jos ne ovat altistuneet niille kohdussa.

Philadelphian yliopistossa jo 1990-luvulla tehdyssä tutkimuksessa naiset söivät valkosipulikapseleita raskauden loppuvaiheessa muutaman viikon ajan. Verrokeille annettiin samanlaisia kapseleita ilman valkosipulin makua. Joukko henkilöitä haisteli synnyttäneiden naisten lapsivesinäytteitä ja pystyi tunnistamaan täysin oikein valkosipulia syöneiden naisten näytteet. Seuraavassa vaiheessa vauvojen reaktiot videoitiin heidän saatuaan valkosipulilla terästettyä äidinmaitoa. Valkosipuliin kohdussa tottuneet vauvat imivät maitoa halukkaasti, mutta tottumattomille se ei kelvannut lainkaan.

Myöhemmin tutkimuksia on jatkettu ja osoitettu vauvojen tottuvan esimerkiksi porkkanan ja vaniljan makuun. Huolestuttava havainto oli paljon alkoholia kuluttavien äitien vauvojen erityinen mieltymys alkoholinhajuisiin tutteihin.

Hiirikokeissa on saatu täysin ihmishavaintoja vastaavia tuloksia. Kun kantaville hiiriemoille syötettiin kirsikan- tai mintunmakuista rehua, osoittivat niiden poikaset erityistä mieltymystä näihin makuihin vielä kolmen viikon ikäisinä. Toisessa tutkimuksessa kantaville hiirille syötettiin monia epäterveellisinä pidettyjä ruokia aina pähkinävoista makeisiin kekseihin ja muroihin. Verrokkiemot saivat tyytyä yksitoikkoiseen rehuun. Herkkuja syöneiden emojen poikaset olivat lähes ”koukussa” epäterveelliseen ruokaan emosta vierotuksen jälkeen. Verrokeissa ei tätä ilmiötä havaittu.

Hiirten aivojen toiminnallisella kuvantamisella saadut tulokset ovat yhteneväisiä makututkimusten tulosten kanssa. Emonsa kohdussa jollekin maulle altistetuissa hiirissä kyseinen maku aktivoi hyvänolontunteeseen ja palkitsevuuteen liittyviä hermoratoja ja aivorakenteita vielä viikkoja syntymän jälkeen.

Kehittyvä lapsi tottuu helposti erilaisiin makuihin sikiökauden lopusta runsaan kolmen kuukauden ikään. Sen jälkeen esimerkiksi kitkerät tai happamat ruuat eivät oikein maita. Sikiö ei kohdussa ole lainkaan niin suojassa kuin on ajateltu. Äidin makutottumukset vaikuttavat syntyvän lapsen mieltymyksiin, olivatpa ne sitten hyviä tai huonoja.

Lähde: Science 2014