Turkulainen matkaopas, filosofian maisteri Anu Salminen oli pohtinut kuljettaessaan turisteja pitkin Kakolan vankilaa, että miksei Kakolasta ole kirjoitettu kirjaa. Salminen kuuli matkaoppaana useita tarinoita kierrokselle osallistuneilta ihmisiltä, jotka olivat tunteneet jonkun jolla oli yhteyttä jollain tapaa Kakolaan.

– Kierrokselle osallistui joskus myös entisiä vankeja tai Portsan naapuristoa, jotka olivat grillatessaan nähneet vankien pakenevan pitkin Port Arthurin katuja. Kakola on todella kiehtova paikka, ja koska siitä ei kukaan kirjoittanut kirjaa päätin kirjoittaa sen itse. Pyysin tietokirjailija Rauno Lahtista mukaan projektiin, Salminen selittää miten kirja Kakola - vankilan tarina sai alkunsa.

Kirja sukeltaa vankien sekä vanginvartijoiden maailmaan ja selittää miten nykyinen vankijärjestelmä juurtui Suomeen. Teos selvittää Kakolan elämää vankien silmin, mutta objektiivisesti kirjoitettuna. Kirjan sivut vievät matkalle muurien sisälle, vessattomiin selleihin ja suljettuun elämään Kakolan seinien sisäpuolelle.

Kirja valaisee myös suomalaisen oikeusjärjestelmän kehittymistä kurituksesta kuntouttavaan vankien hoitoon. Kirjan loppuosa selvittää Kakolan toimintaa matkailunähtävyytenä sekä sen käyttöä pelastuskoirien opetuspaikkana ja elokuvien sekä sarjojen filmauspaikkana.

Kakola on legendaarinen nimi suomalaisessa vankilahistoriassa. Kakolan nimi on kaikunut jopa rikollisten piirissä kovien linnakundien paikkana. Teoksessa kerrotaan Kakolassa eläneiden vankien tarinoita vuosien varrelta.

– Aikaisemmin Kakolaan siirrettiin vaarallisimmat ja pahamaineisimmat rikolliset. Nykyisen vankijärjestelmän perusteellahan vangit pyritään pitämään lähellä omaa kotiseutua, Salminen tähdentää.

Kakolassa istui tuomiotaan moni kuuluisa vanki. 1899 Kakolaan kirjattiin saapuneeksi Karl Emil Malmelin, joka murhasi kirveellä koko torpan väen Nurmijärvellä. Samassa vankilassa ovat istuneet myös pelätyt Reijo Hammar ja Juha Valjakkala. Hammar on osallistunut myöhemmin itsekin Kakolan turistikierrokselle, jossa hän on kertonut ryhmäläisille pakomatkastaan.

Kakola toimi 150 vuoden ajan. Vuonna 2007 sen toiminta lakkautettiin ja vankila muutti Saramäkeen modernimpaan laitokseen.

– Muutokset ovat olleet merkittävät vuosien varrella. Aikaisemmin saattoi joutua Kakolaan jopa vuosiksi pienistä näpistyksistä. Ennen vanhaan Kakolassa käytettiin myös rangaistuksena muun muassa sähköiskuja.

Teos on mielenkiintoinen katselmus vankien maailmaan ja koostaa vankilan historian 150 vuoden ajalta tähän päivään. Kakolanmäki on jäänyt osaksi suomalaista historiaa poikkeavalla tavalla, ja se on täynnä ennenkuulumattomia tarinoita vankilakapinoista, vankikarkureihin ja vankilan omiin rutiineihin sekä tapoihin.