Vajaassa 30 vuodessa suomalainen rap on kulkenut pitkän tien. Pienen piirin kummastelusta jutusta on kasvanut yleisesti hyväksytty musiikkigenre, jossa ainakin pieni joukko valtavirran tekijöistä nauttii isosta suosiosta. Jo 1980-luvun lopulla Positive Noise Orchestrassa ensimmäisen singlensä julkaissut Niko Toiskallio alias Chyde näkee hip hopin ja rapin kehityksen luonnollisena jatkumona.

– Nykypäivänä on hyvin luonnollista alkaa tehdä rappia, kun nuoret ovat sitä koko ikänsä kuunnelleet. On hyvin luonnollista, että rap on kasvanut sellaiseen kokoluokkaan, jolla stadioneita täytetään, mies pohtii.

Kun rap on kasvanut, genrestä on tullut monimuotoinen genre. Pelkästään valtavirrassa vaihteluväli on Cheekistä Asaan.

– Monet kaupallisen läpimurron saavuttaneet tekijät ovat tehneet hommaa niin pitkään, että ovat saaneet vietyä juttunsa riittävän pitkälle. Toisaalta marginaalissa oleva synkkä ja sekopäinenkin suuntaus on voimissaan, Chyde sanoo.

Vaikka miehen oma kaupallinen kulta-aika sijoittuu 1990-luvun taitteeseen, on Chyde ollut aktiivinen tekijä koko ajan. Omaa musiikkia syntyy tasaiseen tahtiin. Lisäksi hän järjestää keikkoja, on mukana erilaisissa projekteissa ja viettää päivänsä levykaupan tiskin takana.

Ystävänpäivänä päivänvalon näkee uusi Jekyll&Chyde-levy. Kyseessä on toinen Chydeone-nimellä julkaistu levy. Ensimmäinen oli runsas kaksi vuotta sitten julkaistu Kuilun partaalla.

– Yleisilme on uudella levyllä vähän valoisampi kuin Kuilun partaalla, vaikka ei uusikaan levy mikään hilpeä levy ole. Soundikin nykyaikaisempaa, mutta se ei tarkoita sitä, että vieläkään se olisi nykypäivän rappia, mutta vähitellen alan olla 2000-luvulla, Chyde analysoi.

– Levyn punainen lanka on sen tapaisessa ajatuksessa, että pienistä asioista voi nauttia. Asiat hoituvat ja asioita voi viedä haluamaansa suuntaan muutenkin kuin olemalla koko ajan nyrkit pystyssä tai olemalla kauhean ehdoton. Toisaalta olen välillä aika tiukkanakin, eikä oma ajattelu sinänsä ole muuttunut.

Oman musiikin lisäksi Chyde on ollut auttamassa nuorta polvea esiin. Hän on ollut mukana muun muassa Bass Society Turussa opastamassa nuoria rap-lyyrikoita.

– Olisi tyhmää olla auttamatta, jos siihen pystyy. En ole tarjonnut itseäni, mutta kun mahdollisuuksia on virallisesti ja epävirallisesti tullut, niin on ihan selvä asia, että jos jostain jotain tietää, niin pyrkii sitä tietoa jakamaan, Chyde sanoo.

Miten mies sitten pysyy nuoremman sukupolven kyydissä?

– En pysykään. Toisaalta ei minun tarvitsekaan. En edes halua vertailla itseäni muihin. Tyylien kirjo on niin moninainen, että jokainen joka haluaa tehdä, löytää varmasti oman välinsä rapin kentältä.