Romaanisen filologian professori Tauno Nurmela oli Turun yliopiston rehtori ja kansleri sekä arvostettu akateemikko. Nurmela oli myös oman aikansa vahva kulttuurivaikuttaja, joka puhui klassisen yliopistoihanteen sekä riippumattoman yksityisen yliopiston puolesta. Nurmela julkaisi myös lukuisia käännöksiä, essee- ja puhekokoelmia sekä muistelmia omasta elämästään.

Kauppiaan poika Nurmela syntyi silloisessa Lappeen pitäjässä syyskuussa vuonna 1907. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Viipurin Klassillisessa Lyseossa vuonna 1925 ja aloitti romaanisten kielten opinnot Helsingin yliopistossa samana syksynä. Valmis maisteri jatkoi opintojaan Pariisin tarunhohtoisessa Sorbonnessa Ranskan valtion stipendin avulla vuonna 1930.

Suomeen palattuaan Nurmela auskultoi Helsingin yliopistossa, mutta siirtyi neljäksi vuodeksi Oulun lyseon lehtoriksi. Sota-aikana Nurmela palveli maataan yhdysupseerina ja vuonna 1942 hän sai komennuksen Valtion Tiedotuslaitoksen palvelukseen. Kapteeni Nurmela naljaili sodan jälkeen, että hänen olisi kuulunut istua sotasyytettyjen penkillä eikä Suomen valtiojohdon. Syyksi hän mainitsi varsin suorasukaisen viestintänsä Valtion Tiedotuslaitoksessa.

Sodan jälkeen Nurmela aloitti Helsingissä, kunnes sai nimityksen Turun yliopiston romaanisten kielten professoriksi vuonna 1949. Nurmelan hääri tutkijan kammiossaan italialaisten tekstien kimpussa ja häntä arvostetaankin yhtenä uraauurtavimmista Boccaccio-tutkijoista. Nurmela oli viimeisen päälle tiedemies, mutta hän osasi esittää myös tieteensä värikkäästi ja mielenkiintoisesti.

Kun Nurmela valittiin Turun yliopiston rehtoriksi vuonna 1960, oli koko laitos vahvassa murroksen tilassa. Yliopisto sai uudet tilat ja se kasvoi ja kansainvälistyi. Rehtori oli perustamassa vuonna 1964 Euroopan yliopistojen liittoa ja myös idän suhteista pidettiin huolta. Nurmela oli omassa valtakunnassaan enemmän sellainen henkinen johtaja, kuin mikään umpikuiva hallintomies.

Turun yliopisto myös valtiollistettiin, vaikka se oli hänen ideologiansa vastaista. Hän ymmärsi realiteetit silti. Nurmela toimi vielä yliopiston kanslerina 1970-luvun alkuvuodet. Vuonna 1975 Nurmelasta leivottiin akateemikko. Nurmela vaikutti yliopiston lisäksi myös lukuisissa luottamustehtävissä niin eri järjestöissä kuin yritysmaailmassakin.

Vuodesta 1938 avioliitossa elänyt ja kolme lasta kasvattanut Nurmela menehtyi elokuussa 1985.

Kuvatekstiä muokatti: Tauno Nurmela on kuvassa keskellä, ei oikealla.