Kitkat vai nastat? Ikuisuuskeskusteluksi sementoitunut väittely on kääntymässä perinteisten nastallisten talvirenkaiden voitoksi. Tätä mieltä on Liikenneturvan koulutuspäällikkö Antero Lammi.

– Renkaiden pitoerot eri pinnoilla ovat pieniä, paitsi jäällä. Kitkarenkaiden kumilamellointi ei pure siellä ollenkaan, Lammi sanoo.

Kitkarenkaat ovat parhaimmillaan lumisessa talvikelissä. Lammi muistuttaa, että nastarengas toimii kaikissa olosuhteissa vähintään yhtä hyvin kuin kitkarengas.

– Käyttäisin nastarenkaita myös pohjoisessa. Mainittavaa hintaeroakaan renkailla ei ole.

Antero Lammi viittaa Tuulilasi-lehden viime vuoden lopussa tekemään testiin eri rengastyyppien eroista. Jäisellä pinnoitteella kaikki nastarenkaat osoittautuivat merkittävästi kitkoja pitävimmiksi niin kiihdytyksessä kuin jarrutuksessakin. Sivuttaispidossa erot olivat pieniä, nastojen eduksi kuitenkin.

Kitkarenkaat veivät selkeästi voiton vain lumella ja kuivalla asfaltilla jarruttaessa. Kitkojen etuna on myös alhaisempi rengasmelu.

Ruotsin kansallinen liikennetutkimusinstituutti VTI on päätynyt tutkimuksissaan samalle kannalle. VTI:n mukaan erittäin kuluneidenkin nastarenkaiden jääpito on uusia kitkarenkaita parempi.

Autojen turvatekniset ratkaisut kehittyvät nekin jatkuvasti. Antero Lammi pitää keskeisimpänä ajovakauden hallintajärjestelmän (ESC) yleistymistä.

– Liukkaan kelin onnettomuuksiin liittyy aina ajoneuvon hallinnan menetys. ABS-jarrutkaan eivät välttämättä lyhennä jarrutusmatkaa, ainakaan kaikilla pinnoilla. Tietysti ajoneuvo pysyy ABS:llä lukkojarrutusta paremmin ohjattavissa.

Liikenneturva muistuttaa nyrkkisäännöstä, jonka mukaan jarrutusmatka nelinkertaistuu kun nopeus kaksinkertaistuu. Vastaavasti nopeuden alentaminen neljänneksellä lyhentää jarrutusmatkan puoleen.

Kun jarruttamista edellyttävä tilanne syntyy, kuluu kuljettajalta keskimäärin yksi sekunti reagointiin. 80 kilometrin tuntinopeudella liikkuva auto ehtii tuona aikana liikkua 22 metriä. Jos tien pinta on luminen, kuluu täydelliseen pysähtymiseen 7,4 sekuntia. Jarrutusmatkaksi tulee 82 metriä. Satasen tuntinopeudella jarrutusmatka venyy jo 129 metriin.

Erilaisia jarrutusmatkoja voi käydä testaamassa Liikenneturvan laskurissa osoitteessa liikenneturva.magazine.fi/www/fi/turvatieto/autoilijat/Pysahtymismatka.swf.4