Uutiset - Aamuset

Kaivonkansitarroilla kampanjoidaan muun muassa tumppiroskia vastaan.

Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, miten ihmistoiminta ja ympäristön muutokset vaikuttavat itämerennorppapopulaation rakenteeseen ja kehitykseen.

SEATELL-teos.

Kollaasi planktonkameran tuottamista mikroskooppisista lajikuvista. Planktonkamera kuvaa pysäytyskuvia planktonlevistä jatkuvana, noin sekunnin välein vaihtuvana kuvavirtana.

Sami Rantapusa (Ilmatieteen laitos) ja Susanna Hyvärinen (Syke) ottavat eläinplanktonhaavilla näytettä.

Harmaahylkeiden kanta on kasvussa.

Julia Jännäri esittelee seurantarannalta löytämäänsä muoviroskaa.

Roska-Roope kerää sinilevää viime kesänä.

Viiden vuoden ajan kerätyt havainnot Utön tutkimusasemalla osoittavat, että meri saaren ympärillä on hiilidioksidin lähde. Tutkimuksen tulokset auttavat arvioimaan Itämeren hiilitasetta ja päästöjen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden vaikutuksia.

Jari Hänninen.

Tutkimussukeltaja tutkii merenpohjassa olevan panssarilaiva Ilmarisen ankkuria ja hylyn keulaan takertunutta trooliverkkoa.

Maiju Lehtiniemi ja Meelis Mõik näytteenotossa tutkimusalus Arandalla elokuussa.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat lähtevät Itämeren Suomen merialueelle suuntautuvalle tutkimusmatkalle 18. syyskuuta. Tuoretta tietoa silakka- ja kilohailikantojen kunnosta tarvitaan muun muassa eri maiden kalastuskiintiöiden määrittelyyn. Matkalla on mukana myös Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkijoita. Yhdessä tutkitaan sopivaa menetelmää massiaisten runsauden seurantaan.

Itämeren lämpötilat ovat rannikkomittausten perusteella poikkeuksellisen korkeat syyskuulle. Ilmatieteen laitoksen uusi työkalu paljastaa käynnissä olevan merellisen lämpöaallon.

Atlantinsammen poikasten istutus Narvajokeen vuonna 2022. Osa poikasista istutetaan vastakuoriutuneena, osa jatkokasvatetaan Virossa Põlulan kalankasvatuslaitoksessa. Etualalla oleva kaksikesäinen atlantinsampi on merkitty t-ankkurimerkillä.

Jos kaikki Itämeren äärellä asuvat 90 miljoonaa ihmistä pulahtaisivat mereen, epätieteellisen laskelman mukaan merenpinta saataisiin kohoamaan alle parikymmentä mikrometriä.

Sinilevä, tai syanobakteerit, ovat mikroskooppisia eliöitä, joita esiintyy luonnostaan vesistöissä ympäri maailmaa. Itämeren ravinnepitoinen vesi luo otolliset olosuhteet sinilevän massaesiintymille, erityisesti kesäkuukausina.

Parhaiten pyöriäishavaintoja voi tehdä iltaisin kun sää on tyyni.

Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä. Puolet Itämeren ravinnekuormituksesta muodostuu hankalasti jäljitettävästä hajakuormituksesta, jota kertyy muun muassa kaupunkialueilta sekä maa- ja metsätaloudesta. Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) koordinoi soveltavan tutkimuksen hanketta, jossa haetaan käytännönläheisiä ja resurssiviisaita ratkaisuja vähentää hajakuormituksen päätymistä Itämereen. HAMKissa aiemmin kehitettyä valuma-aluelähtöistä toimintamallia viedään eteenpäin ja kokeillaan nyt Suomen lisäksi myös Ruotsissa, Virossa ja Latviassa.