Kadulle heitetyt roskat, kuten tumpit ja nikotiinipussit, valuvat katukaivoista useimmiten puhdistamatta lähivesistöön ja sieltä aina Itämereen asti. Jotta katukaivojen kautta tapahtuva roskaantuminen saataisiin kuriin, merkitään kaivonkansia Korkeasaaresta Rovaniemelle asti suurilla ja näyttävillä kalatarroilla. Ilmiö on osa Pidä Saaristo Siistinä ry:n lanseeraamaa Mahanpuruja muovista -kampanjaa, joka järjestetään 18.–31. elokuuta.

Ihmiset heittävät kaduille ja katukaivoihin monenlaisia pieniä ja suuria roskia. Erityisen usein kaivoihin ja niiden ympärille pudotetaan tupakantumppeja, vaikka niiden filtterit ovat muovia, joihin on imeytynyt monia haitallisia kemikaaleja.

– Tumpeista vapautuu luontoon runsaasti myrkkyjä, kuten nikotiinia, tervaa ja raskasmetalleja, jotka imeytyvät järvi- ja meriveteen. Kaloille, vesieläimille ja vesieliöille nämä myrkyt ovat hengenvaarallisia, kertoo kampanjavastaava Kiia Palo Pidä Saaristo Siistinä ry:stä tiedotteessa.

– Nikotiinipussit puolestaan olivat yksi Suomen yleisimmistä rantaroskista vuonna 2023 vain kuukausia sen jälkeen, kun niiden myynti sallittiin.

Katukaivoissa ei useimmiten ole suodattimia, vaan vedet valuvat niistä pääsääntöisesti puhdistamatta lähimpään jokeen, järveen tai suoraan mereen. Kaivonkansien ympärille kiinnitetyt tarrat muistuttavat kidat ammollaan, ettei kaivo ole roskis.

– Haluamme herätellä ohikulkijoita ajattelemaan, että roskat päätyvät vesistöihin ihmistoiminnan seurauksena. Vuonna 2022 tehdyn kartoituksen perusteella suurin osa katukaivojen roskista on lähtöisin kuluttajilta.

Kaivonkansiin ujutettu ympäristöviesti tulee ihmistä lähelle

Melkein koko Suomi on Itämeren valuma-aluetta, sillä vain Koillis-Lapin vesistöt eivät laske kotimereemme. Siksi roska voi kulkeutua mereen kaukaa. Tänä vuonna Mahanpuruja muovista -kampanjaan osallistuu 24 kaupunkia, kuntaa ja organisaatiota Rovaniemeltä Helsinkiin.

– Kampanja leviää nyt maantieteellisesti laajemmalle kuin koskaan aiemmin, mikä on selvä merkki siitä, että kunnat ja kaupungit kokevat roskaantumisen vastaiset viestintäkampanjat tarpeellisiksi. Roskaantuminen on vuosikymmeniä kestäneestä valistustyöstä huolimatta edelleen ongelma, Palo kertoo.

Kampanjan valttikorttina Palo pitää sitä, että se tavoittaa sellaisia kohderyhmiä, joita perinteinen ympäristöviestintä ei usein tavoita.

– Kaivonkansitarrat tulevat ihmistä lähelle. Ne eivät kilpaile näkyvyydestä perinteisten mainosten tai muiden samankaltaisten kampanjoiden kanssa. Kampanja ei myöskään rajoitu vain sosiaaliseen mediaan.

Pohjois-Suomessa kaivonkansitarroja voi bongata Rovaniemeltä, Kemistä, Iistä ja Oulusta. Suomen länsirannikolta mukana kampanjassa ovat puolestaan Vaasa, Pori, Rauma, Naantali, Turku ja Salo. Kampanjan kalat ovat uiskennelleet myös Saarijärvelle, Jyväskylään, Tampereelle, Lempäälään, Riihimäelle, Lahteen, Kirkkonummelle ja Vihtiin.

Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen osallistuvat kampanjaan tuttuun tapaan Helsingin seudun ympäristöpalveluiden eli HSY:n koordinoimina, mutta tänä vuonna myös Korkeasaari kiinnittää veikeitä kalatarroja kaivoihinsa. Lisäksi tarroja on viime kesän tapaan voinut bongata Maarianhaminasta Åland hotels -hotellien edustoilta.

– Kampanjan animaatiovideo pyörii muun muassa pääkaupunkiseudun ja Tampereen joukkoliikennevälineiden diginäytöillä. Siinä kala hotkaisee kitaansa veteen päätyneen tumpin ja sylkäisee suustaan muistutuksen ”Ethän ruoki vesistöjä roskillasi!”, Palo kertoo.

Mahanpuruja muovista -kampanjan kaivonkansitarrat on valmistettu PVC-vapaasta materiaalista, ja ne voidaan kierrättää metallina käytön jälkeen. Kierrätysmateriaalin yhdistäminen roskaantumisen vastaiseen kampanjaan oli kenties yksi vaikutustekijä, kun Print&Median raati valitsi Mahanpuruja muovista -kaivonkansitarrat yhdeksi vuoden 2024 parhaista kotimaisista printtitoteutuksista.

– Raadin arvion mukaan tarrat ovat kekseliäs vaikuttamisen muoto tärkeälle asialle. Ne elävöittävät kaupunkiympäristöä, ja niiden erottuva ulkoasu kiinnittää myös lasten huomion, Palo kuvailee.

Maailmassa tuotetun jätteen määrän arvioidaan kasvavan jopa 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, joten toimia roskaantumisen ehkäisemiseksi tarvitaan. Jätteen määrää ja syntymistä täytyy vähentää, mutta yhtä tärkeää on saada kaikki kierrätettävät materiaalit kiertoon ja uusiokäyttöön. Tämä ei kuitenkaan onnistu, jos roskia ei lajitella – tai jos ne heitetään maahan hapertumaan.

– Kadulle tai luontoon jätetty kierrätettävä roska on hukkaan heitetty resurssi. Kun viet roskat roskiin ja lajittelet ne huolellisesti, autat pitämään arvokkaat materiaalit kierrossa. Samalla yksinkertaisella teolla vähennät roskien aiheuttamia ympäristöhaittoja, Palo muistuttaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)