Suomen ympäristökeskus ja WWF tarjoavat mikroskooppisia näkymiä Itämeren planktoneliöstöön WWF:n Luontoliven planktonkamerassa 14.–15. huhtikuuta. Planktonlivessä nähdään ainoalaatuista kuvavirtaa Saaristomereltä, Utön ilmakehän- ja merentutkimusasemalta, jossa tutkimusmikroskooppi kuvaa meriveden luontaista planktonlajistoa.

WWF avaa uuden livelähetyksen yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. WWF:n Luontoliven planktonkamera kuvaa pysäytyskuvia planktonlevistä jatkuvana, noin sekunnin välein vaihtuvana kuvavirtana. Kamera näyttää juuri sillä hetkellä Utön alueella elävää planktonlajistoa. Planktonlevien jatkuva kuvaaminen niin kuin ne luonnossa esiintyvät on tutkimusmenetelmänä uusi ja ainutlaatuinen.

– Planktonliven avulla haluamme nostaa esiin levien tärkeää roolia ja myös kauneutta. Yleensä ne tunnetaan vain ikävistä puolista, kuten Itämeren sinileväkukinnoista. Planktonlevät ovat kuitenkin koko maapallon elämän kannalta äärimmäisen tärkeitä. Ne tuottavat noin puolet ilmakehän hapesta ja vastaavat lähes yhtä suuresta osuudesta hiilidioksidin sidonnasta, sanoo tutkija Kaisa Kraft Suomen ympäristökeskuksesta tiedotteessa.

– Halusimme WWF:ssä tarjota Luontoliven katsojille jotakin uutta ja ihmeellistä, mitä paljain silmin ei kykene näkemään. Sinileviä lukuun ottamatta pienen pienet planktonlevät ovat suurimmalle osalle meistä täysin tuntemattomia. Planktonliven avulla pääsemme tutustumaan tähän tuntemattomaan maailmaan, kertoo WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska.

Planktonlevien kevätkukinta on meren vuotuisen ravinnekierron merkittävin tapahtuma.

– Se käynnistää Itämeren ekosysteemin kasvukauden. Keväällä levämäärät ovat itse asiassa huomattavasti suurempia kuin kesällä, kertoo erikoistutkija Katri Kuuppo Suomen ympäristökeskuksesta.

Talven aikana meren pintakerrokseen kertyy runsaasti leville käyttökelpoisia ravinteita. Keväällä, kun valon määrä lisääntyy, planktonlevien kasvu käynnistyy. Muutamassa viikossa panssarisiimalevien ja piilevien määrä moninkertaistuu. Kukinnan loppuessa levät vajoavat pohjaan, ja niiden mukana energia siirtyy pohjaeliöstön käyttöön.

Planktonkameralla tutkitaan eri levälajien ja lajiryhmien esiintymistä ja runsautta ympäri vuoden. Esimerkiksi sillä, mikä lajiryhmä on kevätkukinnan aikana vallitseva, on suuri merkitys hiilenkierron kannalta.

– Aiempien tutkimusten mukaan panssarisiimalevät saattavat runsastua ilmastonmuutoksen myötä, mutta vasta kameran avulla pystymme oikeasti seuraamaan kevätkukintaa koko sen keston ajan ja arvioimaan lajiryhmien runsautta. Sinilevän suhteen on erittäin mielenkiintoista nähdä, pärjääkö Itämeren sinilevälajeista tulevaisuudessa parhaiten levämyrkkyjä useammin tuottava Nodularia-sinilevä vai kenties joku muu, vähemmän haitallinen sinilevälaji, kertoo Kraft.

Planktonstudiossa asiantuntijat vastaavat yleisön kysymyksiin tiistaina 15. huhtikuuta kello 14–15. Lähetä kysymyksesi verkkosivulla https://wwf.fi/luontolive/plankton/ olevalla lomakkeella livekameran avauduttua.

Planktonstudion asiantuntijoina ovat Suomen ympäristökeskuksen tutkijat Katri Kuuppo, Kaisa Kraft ja Seppo Knuuttila sekä WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska. Keskustelua vetää viestinnän asiantuntija Juho Talja WWF:stä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)