Tuloerot kasvaneet, maiden välinen hajonta tuloerojen suuruudessa kaventunut

Maiden välinen hajonta käytettävissä olevien tulojen eriarvoisuudessa on kaventunut lähes 30 prosenttia viime vuosikymmeninä, vaikka eriarvoisuus on keskimäärin kasvanut. Tämä käy ilmi 17 Euroopan ja Pohjois-Amerikan maata käsittävästä kansainvälisestä tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin 25–60-vuotiaiden tuloeroja vuosina 1995–2021. Kehityksen taustalla on muun muassa eriarvoisuuden kasvu Pohjoismaissa, joissa tuloerot ovat perinteisesti olleet pieniä.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijat osallistuivat kansainväliseen tutkimushankkeeseen, jossa tarkasteltiin tuloerojen kehitystä 17 Euroopan ja Pohjois-Amerikan maassa vuosina 1995–2021. Tutkimuksessa vertailtiin tuloerojen kehitystä eri maissa ja selvitettiin, kuinka epätasaisesti tulot jakautuvat ennen veroja ja tulonsiirtoja (markkinatulojen eriarvoisuus) ja niiden jälkeen (käytettävissä olevien tulojen eriarvoisuus).

Tulojen eriarvoisuutta mitattiin Gini-kertoimella, joka kuvaa, kuinka epätasaisesti tulot jakautuvat maan sisällä. Mitä suurempi Gini-kerroin on, sitä suuremmat tuloerot maassa ovat. Tutkimusryhmä havaitsi, että maiden Gini-kertoimet ovat lähentyneet toisiaan: maiden käytettävissä olevien tulojen Gini-kertoimien suhteellinen hajonta eli vaihtelu suhteessa keskimääräiseen tasoon on pienentynyt lähes 30 prosenttia. Samaan aikaan maiden Gini-kertoimien keskiarvo on noussut.

– On kiinnostava havainto, että maiden väliset erot ovat pienentyneet samalla kun eriarvoisuus on keskimäärin kasvanut tässä maajoukossa. Joissakin aiemmin pienten tuloerojen maissa eriarvoisuus on lisääntynyt, kun taas osassa suurten tuloerojen maista se on vähentynyt, kertoo erikoistutkija Tuuli Paukkeri VATT:sta tiedotteessa.

Maiden välisten erojen kaventumista selittää erityisesti se, että verojen ja tulonsiirtojen tuloeroja tasaava vaikutus on muuttunut samankaltaisemmaksi eri maissa. Keskimäärin tämä tasaava vaikutus on pienentynyt. Markkinatulojen Gini-kertoimien hajonta sen sijaan on kasvanut.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 25–60-vuotiaita, eivätkä tulokset siis kuvaa koko väestön tuloerojen kehitystä. Esimerkiksi eläkeikäisen väestön tulonjako jää tarkastelun ulkopuolelle.

Tuloerot ovat kasvaneet Pohjoismaissa, mutta pienentyneet esimerkiksi Portugalissa ja Irlannissa.

– Suomessa ja Ruotsissa verotuksen ja tulonsiirtojen tuloeroja tasaava vaikutus on pienentynyt pitkällä aikavälillä suunnilleen yhtä paljon, mutta muutokset ovat tapahtuneet eri ajankohtina. Tanskassa muutos on ollut suurin: tuloerot ovat kasvaneet ja tasaava vaikutus heikentynyt lähes koko tarkastelujakson ajan, kertoo Terhi Ravaska, VATT:n erikoistutkija ja taloustieteen apulaisprofessori Tampereen yliopistolta.

Suomessa verotus ja tulonsiirrot tasaavat tuloeroja Pohjoismaista eniten. Monet Keski-Euroopan maat ovat myös lähellä Suomen tasoa, ja Irlannissa vaikutus on kasvanut maajoukon suurimmaksi.

Verotuksen ja tulonsiirtojen vaikutusta mitattiin tutkimuksessa toteutuneena vaikutuksena eli markkinatulojen ja käytettävissä olevien tulojen Gini-kertoimien suhteellisen eron perusteella. Tulojen uudelleenjaon vaikutuksen muutos ei kuitenkaan kerro, miten vero- ja tulonsiirtojärjestelmän säännöt ovat muuttuneet. Tasaava vaikutus riippuu myös siitä, millainen markkinatulojen jakauma on ja miten verotus ja tulonsiirrot vaikuttavat eri tulotasoilla.

Palkkatulojen eriarvoisuuteen vaikuttavat tuntipalkat, tehdyt työtunnit vuodessa ja perheen työssäkäyvien jäsenten määrä. Vaikka kahden henkilön tuntipalkka olisi sama, heidän vuositulonsa voivat erota huomattavasti esimerkiksi työajan pituuden tai työttömyysjaksojen vuoksi. Tutkimuksessa huomioidaan myös muiden kotitalouden jäsenten tulot käyttämällä kotitalouden yhteenlaskettuja tuloja, jotka on suhteutettu sen kokoon ja rakenteeseen.

– Tutkimuksessa havaittiin, että tuntipalkkojen eriarvoisuuden kehitys on muuttunut maiden välillä samankaltaisemmaksi, mutta kotitalouksien vuosiansioiden eriarvoisuuden kehitys on eriytynyt. Palkkatulojen ja siten markkinatulojen eriarvoisuuden hajonnan taustalla on siis erityisesti eroja tehtyjen työtuntien ja työssäkäyvien kotitalouden jäsenten määrän kehityksessä, kertoo VATT:n erikoistutkija Marja Riihelä.

Tutkimus liittyy kansainväliseen Country Studies: Inequalities in Europe and North America -tutkimushankkeeseen, joka on toteutettu rinnakkain brittiläisen Institute for Fiscal Studiesin (IFS) laajan eriarvoisuutta luotaavan Deaton Review of Inequalities -hankkeen kanssa.

Hankkeen Suomen tutkimusryhmän muodostivat VATT:n tutkijat Tuuli Paukkeri, Terhi Ravaska ja Marja Riihelä, jotka kuuluvat myös Verotutkimuksen huippuyksikköön (FIT). Ravaska työskentelee myös Tampereen yliopistossa.

Tutkimusartikkeli Unpacking Trans-Atlantic Income Inequality on julkaistu Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS) -tiedelehdessä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Albin Granlund jatkaa sinimustissa

Albin Granlund.

FC Inter ja Albin Granlund ovat solmineet vuoden mittaisesta jatkosopimuksen, joka pitää puolustaja Albin Grankundin Turussa myös kauden 2027 ajan.

Valtaosa aivoverenvuotoon kuolleista ei koskaan päässyt neurokirurgiseen hoitoon

HUSin neurokirurgian johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa havaittiin, että yli 70 prosenttia lukinkalvonalaiseen aivoverenvuotoon kuolleista ei ollut päässyt neurokirurgiseen hoitoon. Osuus oli suurin syrjäseuduilla.

Sodan vaikutuksia lapsiin tutkitaan uudessa kansainvälisessä tutkimuskeskuksessa – professori Kirsi Peltonen valittiin tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtajaksi

Professori Kirsi Peltonen.

Sotien vaikutukset lapsiin voivat ulottua vuosikymmenten päähän. Vasta perustettu kansainvälinen Nadija Research Foundation tukee tutkimusta, koulutusta ja tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa sodan vaikutuksista lasten ja nuorten fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Turun yliopiston professori Kirsi Peltonen on valittu tutkimuskeskuksen tieteellisen neuvottelukunnan (Scientific Advisory Committee) puheenjohtajaksi.

Tuloerot kasvaneet, maiden välinen hajonta tuloerojen suuruudessa kaventunut

Maiden välinen hajonta käytettävissä olevien tulojen eriarvoisuudessa on kaventunut lähes 30 prosenttia viime vuosikymmeninä, vaikka eriarvoisuus on keskimäärin kasvanut. Tämä käy ilmi 17 Euroopan ja Pohjois-Amerikan maata käsittävästä kansainvälisestä tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin 25–60-vuotiaiden tuloeroja vuosina 1995–2021. Kehityksen taustalla on muun muassa eriarvoisuuden kasvu Pohjoismaissa, joissa tuloerot ovat perinteisesti olleet pieniä.

Turun jouluavauksessa tähtiartisti, yhteislaulua ja karusellin taikaa

Karuselli tuo Turun keskustaan keskieurooppalaista joulutunnelmaa.

Turun joulu avataan lauantaina 28. marraskuuta. Jouluparaati pysähtyy hetkeksi Wiklundin kulmalle, kauppatorille, jossa tähtiartisti esiintyy soittokunnan säestämänä. Hän laulattaa myös kaupunkilaisia. Paraati päättyy karusellin käynnistämiseen ja jouluvalojen sytyttämiseen Yliopistonkadulle.

Turku, Kaarina ja Lieto perustavat yhteisen luonnonsuojelualueen Järvelään

Turku, Kaarina ja Lieto perustavat yhteisen luonnonsuojelualueen Järvelään. Uusi luonnonsuojelualue on kooltaan noin 56 hehtaaria, ja se on Littoistenjärven pohjoispuolella. Alueella on vahva liito-oravakanta, maakunnallisesti tärkeä lintukosteikko ja arvokkaita metsiä.

Kaarina-päivää vietetään kahvitilaisuuden ja iltajuhlan merkeissä

Kamu-kuorojen aikuiskuoro esiintyi viime vuonna Kaarina-päivän iltajuhlassa.

Kaarina-päivää vietetään kahvitilaisuuden ja iltajuhlan merkeissä 25. marraskuuta. Kakkukahvit ovat tarjolla Kaarina-talon aulassa kello 16.30 alkaen. Kaarina-päivän kahvitilaisuuden ohjelmaosuus alkaa Kaarina-salissa kello 17.15. Tilaisuudessa jaetaan erilaisia kaupungin huomionosoituksia. Kahvitilaisuudessa avataan myös Runo-Kaarina -kilpailu vuodelle 2027 ja kilpailun avaa kaupunginjohtaja Harri Virta . Tilaisuudessa esiintyy ukrainalainen kuoro Spivotsa Mrija.

Turku valahti kahdeksan sijaa, kehyskunnat nousivat

Turun lähikunnat ja matkailukunnat jatkoivat nousuaan, ja Suomen elinvoimaisin kunta oli jälleen Pirkkala. Uusi 2020-luvun lopun Nurmijärvi-ilmiö sisältää tonttimaan lisäksi työpaikkoja, palveluita ja ripauksen kaupunkimaisuutta, kertoo WSP Finlandin Alueiden tutkimus 2026.

Kadunrakennustyö katkaisee Ruissalontien liikenteeltä helmikuun loppuun saakka

Kadunrakennustyö tehdään Ruissalontiellä välillä Kirstinpolku–Ruissalontie 37. Ruissalontie katkaistaan kaikelta liikenteeltä 18.11.2026–28.2.2027.

Eurojackpotissa jakoon kaksi 38 miljoonan euron päävoittoa, Lietoon yli 41 000 euron voitto

Eurojackpotin tiistai-illan arvonnassa löytyi kaksi täysosumaa, joilla voitti 38 370 583 euroa. Voitot matkasivat Kreikkaan ja Norjaan.

Tuomiokirkkosillalle jää remontin jälkeen autoille vain yksi ajokaista suuntaansa

Havainnekuva raitiovaunusta Tuomiokirkkosillalla.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 17. marraskuuta katu-, puisto- ja liikenteenohjaussuunnitelmat joukkoliikennekäytävän rakentamiseksi Tuomiokirkkosillalle, Uudenmaankadulle ja Aninkaistenkadulle. Joukkoliikennekaistat mahdollistavat raitiotien tai muun joukkoliikenneratkaisun.

Miten Saaristomeren käy?

Saaristomeren tulevaisuus huolettaa.

Puheita on pidetty. Projekteja on viety läpi. Rahaa on käytetty. Saaristomeri ei siitä huolimatta puhdistu. Mitä siis pitäisi tehdä?

Työllisyys kääntynyt kasvuun mutta työttömyys vähenee hitaasti

Työmarkkinoilla on tapahtumassa käänne parempaan. Työ- ja elinkeinoministeriö ennustaa, että työllisyys kasvaa jo loppuvuoden 2026 aikana. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi uusimman työmarkkinaennusteensa 17. marraskuuta. Ennuste ulottuu vuoden 2028 loppuun asti.

Mitä syömme kymmenen vuoden päästä?

Yritykset arvioivat kuivuuden, rankkasateiden ja hellejaksojen vaikuttavan tulevaisuudessa tuotantoon sekä raaka-aineiden saatavuuteen ja laatuun yhä enemmän.

Turun ammattikorkeakoulussa kartoitettiin yritysten näkemyksiä siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa elintarvikealan toimintaympäristöön. Samalla kehitettiin ilmastoriskien arviointi- ja ennakointityökalu, jonka avulla voidaan tunnistaa epävarmuuksia sekä arvioida vaikutuksia liiketoimintaan.

Lounais-Suomen poliisissa työskennellyttä entistä poliisimiestä epäillään seksuaalirikoksista

Esitutkinta on valmistunut asiakokonaisuudessa, jossa on epäilty poliisimiehen tehneen seksuaalirikoksia vapaa-aikanaan hierojan sivutoimensa yhteydessä Satakunnassa. Poliisimiehellä on ollut Lounais-Suomen poliisilaitoksen myöntämä sivutoimilupa hierojana toimimiseen.

Kiinteistöliitto huolissaan riskiparvekkeiden turvallisuudesta

Runosmäessä sattui alkuvuonna läheltä piti -tilanne, kun parvekkeen kuitusementtilevy petti asukkaan alta. Talon parvekkeet ovat yhä käyttökiellossa.

Taloyhtiöt eivät ole ryhtyneet riittäviin toimiin riskiparvekkeiden turvallisuuden varmistamiseksi, selviää Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöilleen tekemästä kyselystä. Riskiparvekkeiksi on viimeaikaisten onnettomuuksien vuoksi luokiteltu sellaiset parvekkeet, joissa kaiteiden putoamiselta suojaavana rakenteena toimii kuitusementtilevy tai lasi.

Luottojen maksuviiveistä tai erääntymisestä tulee jatkossa Suomi.fi-viesti

Positiivinen luottotietorekisteri lähettää yksityishenkilöille 20. marraskuuta alkaen viestin, kun luotonantaja ilmoittaa rekisteriin maksuviiveen jollekin hänen luotolleen tai eräännyttää jonkin luoton kokonaan maksettavaksi. Ilmoitus lähetetään ensisijaisesti sähköisesti Suomi.fi-viestien kautta. Jos henkilöllä ei ole Suomi.fi-viestejä käytössä, hän saa viestin paperipostilla. Paperikirjeitä lähetetään 2. joulukuuta alkaen.

K-Market Moisio sai lisää tilaa ilman laajennusta

Pauliina ja Vesa Viljainen.

Pohjois-Turussa Moision liittymän kupeessa sijaitseva K-Market Moisio on uudistettu ilman laajennusta. Vajaat kolme kuukautta kestäneen remontin aikana kauppa ei ollut päivääkään kiinni. Uudistunutta kauppaa juhlitaan kakkukahvein torstaina 19. marraskuuta.

Näköislehti

Urheilu

Albin Granlund jatkaa sinimustissa

Albin Granlund.

FC Inter ja Albin Granlund ovat solmineet vuoden mittaisesta jatkosopimuksen, joka pitää puolustaja Albin Grankundin Turussa myös kauden 2027 ajan.

Missäs oot?: Legenda kaukalon laidalla

Tavoitimme Tuto-legenda Aki Keinäsen torstaina kello 19.10.

Masters-uinnit siirtyvät Impivaarasta Ulpukkaan

Uintikisat siirrettiin Impivaarasta Raisioon Ulpukkaan.

Uinnin Masters-mestaruuskisat piti järjestää Turussa, mutta Impivaaran uimahallin pitkittyneen remontin vuoksi katseet käännettiin kohti Raisiota. Mestaruusuinnit pidetään 20–21. marraskuuta Uintikeskus Ulpukassa.

TPS-kasvatti Oskari Fälden salibandyn MM-miehistöön

Oskari Fälden.

Tampereella joulukuun alussa pelattavien miesten salibandyn MM-kisojen joukkue on valittu. Esa Jussilan valmentamaan joukkueeseen valittiin toiseksi maalivahdiksi nykyään Sveitsissä pelaava TPS-kasvatti Oskari Fälden . Myös toinen TPS-lähtöinen pelaaja, Espoossa nykyään pelaava, Waltteri Vesterinen oli lähellä joukkueeseen pääsyä, mutta hänen kohtalokseen oli jäädä varapelaajien listalle. Kisat pelataan 5.–13. joulukuuta.

Tuto jyrää kovaa vauhtia kohti B-liigaa

Tuton ykkösketju on ollut hurjassa iskussa alkukaudesta. Jos tahti säilyy läpi kauden, keväällä Mestiksen piste- ja maali-ennätykset ovat vaarassa.

Tuton alkukausi jääkiekon Mestiksessä on vahva. Marraskuun maaottelutauolle Tuto lähti sarjakakkosena vain pisteen IPK:ta perässä. 14 ottelusta vain kerran Tuto on jäänyt kokonaan ilman pisteitä. 12 ottelun pisteputken aikana tappioitakaan ei ole tullut kuin kaksi.

Otto Salin TPS-paitaan loppukaudeksi

Otto Salin.

TPS:ssä kausina 2023–24 ja 2024–25 pelannut puolustaja Otto Salin palaa Turkuun. Oikealta ampuva puolustaja palaa mustavalkoisiin loppukauden mittaisella lainasopimuksella NHL-seura Los Angeles Kingsin organisaatiosta.