Uusi tutkimus paljastaa mekanismin, joka voi auttaa sairaalabakteeria kestämään viimeisiin hoitokeinoihin kuuluvaa antibioottia
Tutkijat ovat tunnistaneet Staphylococcus aureus -bakteerista entsyymin, joka muokkaa bakteerin soluseinän rakennetta ja voi lisätä sen kykyä selviytyä vankomysiiniantibiootin vaikutuksista. Löydös tarjoaa uuden näkökulman siihen, miten bakteerit sopeutuvat antibioottipaineeseen, ja voi tulevaisuudessa auttaa kehittämään uusia keinoja antibioottiresistenssin torjumiseksi.
Antibioottiresistenssi on yksi maailman vakavimmista terveysuhkista. Erityisen huolestuttavia ovat bakteerit, jotka kehittävät vastustuskyvyn viimeisiin käytettävissä oleviin hoitovaihtoehtoihin kuuluvia antibiootteja vastaan.
Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen tutkijat ovat tunnistaneet Staphylococcus aureus -bakteerista aiemmin tuntemattoman mekanismin, joka voi auttaa bakteeria selviytymään vankomysiinin vaikutuksista. Tutkimuksessa löydetty LytU-entsyymi muokkaa bakteerin soluseinän rakennetta tavalla, joka kokeellisissa olosuhteissa lisäsi sen kykyä sietää antibioottia.
Jyväskylän yliopiston professori Perttu Permin johtama tutkimus on julkaistu Nature Communications -tiedelehdessä.
Staphylococcus aureus tunnetaan Suomessa niin sanottuna sairaalabakteerina. Sen aiheuttamien vakavien infektioiden hoidossa käytetään usein vankomysiiniä silloin, kun tavalliset antibiootit eivät enää tehoa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin LytU-nimistä entsyymiä, joka osallistuu bakteerin soluseinän muokkaamiseen. Soluseinä on bakteerille elintärkeä rakenne, sillä se suojaa ulkoisilta rasituksilta, ylläpitää solun rakennetta ja toimii samalla monien antibioottien kohteena.
– Yllätykseksemme LytU ei toiminut kuten muut tunnetut samaan entsyymiryhmään kuuluvat proteiinit. Sen sijaan, että se olisi pilkkonut peptidoglykaanin tavallisia sidoksia, se katkaisi soluseinän rakenteessa olevan erityisen siltasidoksen, jolla on keskeinen merkitys soluseinän ristiinsilloittumisessa, kertoo professori Perttu Permi Jyväskylän yliopistosta tiedotteessa.
Kun tutkijat lisäsivät LytU:n aktiivisuutta bakteerissa, muuttui soluseinän rakenne. Samalla bakteerin kyky selviytyä vankomysiinille altistettuna parani merkittävästi.
Kokeissa enemmän LytU-entsyymiä tuottaneet bakteerit kestivät jopa 30 kertaa suurempia vankomysiinipitoisuuksia kuin vertailubakteerit.
– Tulokset osoittavat, että bakteerin soluseinän hienovaraisillakin muutoksilla voi olla merkittävä vaikutus siihen, miten bakteeri reagoi antibiootteihin, selventää Permi.
Tutkijoiden esittämän mallin mukaan LytU:n aiheuttamat muutokset voivat sitoa vankomysiiniä soluseinään ennen kuin lääke saavuttaa varsinaisen kohteensa. Tämän seurauksena bakteerin kasvun pysäyttämiseksi tarvitaan suurempi antibioottipitoisuus.
Tutkijat korostavat kuitenkin, että havainto perustuu laboratoriokokeisiin.
– Tulokset eivät vielä osoita, että LytU olisi kliinisesti esiintyvän vankomysiiniresistenssin taustalla, vaan mekanismin merkitys potilaista eristetyissä bakteerikannoissa vaatii lisätutkimuksia, painottaa Permi.
Tutkimus lisää ymmärrystä siitä, miten Staphylococcus aureus rakentaa ja muokkaa soluseinäänsä sekä miten bakteeri voi selviytyä antibioottipaineessa. Tulokset osoittavat, että soluseinän rakenteen hienovarainenkin muokkaus voi vaikuttaa antibioottien tehoon.
Löydös tarjoaa tutkijoille uuden näkökulman bakteerien puolustusmekanismeihin ja voi tulevaisuudessa auttaa kehittämään uusia strategioita antibioottiresistenssin torjumiseksi.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)


















