EVA ehdottaa koulutustiliä opintojen rahoitukseen
Koulutuksen rahoituksen nykyistä parempaan kohdentumiseen ja rahoituksen turvaamiseen tarvitaan henkilökohtainen koulutustili, joka rahoittaisi opiskelua ja osaamisen kehittämistä läpi työuran, esittävät Jussi Pyykkönen ja Osmo Soininvaara tuoreessa Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry:n EVA Analyysissä Koulutuksen uusi valuutta.
Suomi käyttää koulutukseen varhaiskasvatus mukaan lukien noin 19 miljardia euroa vuodessa. Pyykkösen ja Soininvaaran mukaan koulutusrahoituksen painopistettä pitäisi siirtää toistuvista tutkinnoista ensimmäisen tutkinnon suorittamiseen ja työuran aikaiseen osaamisen päivittämiseen.
Koulutustili tekee yksilölle näkyväksi opiskelijan koulutusoikeudet, koulutuksen rahoituksen ja opiskeluaikaisen toimeentulon yhdessä henkilökohtaisessa käyttöliittymässä. Se korvaa nykyisen opintorahan ja opintolainan sekä tarjoaa lakkautetun aikuiskoulutustuen tilalle uuden väylän työuran aikaiseen opiskeluun.
– Nykyjärjestelmässä opiskelija ei näe, paljonko hänen koulutuksensa maksaa. Koulutustili tekisi kustannukset ja mahdollisuudet näkyviksi ja kannustaisi käyttämään koulutukseen varatut rahat nykyistä järkevämmin, perustelee konsultti Jussi Pyykkönen tiedotteessa.
Korkeakouluopintojen mahdollinen omavastuu maksettaisiin takaisin vaiheittain vain, jos opiskelijan myöhemmät tulot ylittävät sovitun rajan. Omavastuun suuruus ja tulorajat jäisivät poliittisten päättäjien määriteltäviksi. Perusopetus ja ensimmäinen toisen asteen tutkinto säilyisivät kokonaan julkisesti rahoitettuina.
Koulutustili kannustaisi myös nopeampaan valmistumiseen. Opiskeluaikainen elinkustannusraha olisi käytettävissä joustavasti, eikä opiskelijan ansiotuloille asetettaisi nykyisen opintotuen kaltaisia tulorajoja.
Pyykkönen ja Soininvaara ehdottavat, että työuran aikaista koulutusta suunnattaisiin lyhyisiin osaamisen ajokortteihin ja täydentäviin ammattiopintoihin. Niitä voisivat rahoittaa valtio, kunnat, Työllisyysrahasto, työnantajat ja opiskelijat itse.
– Työelämä muuttuu nopeammin kuin koulutusjärjestelmä ehtii reagoida. Uuden osaamisen hankkiminen ei voi aina tarkoittaa vuosien tutkinto-opintoja. Tarvitsemme lyhyempiä koulutuksia, jotka vastaavat työmarkkinoiden muuttuviin tarpeisiin, sanoo analyysin toinen kirjoittaja Osmo Soininvaara.
Uudistuksen suurimpia hyötyjiä olisivat tutkintoa vailla olevat, opintonsa keskeyttäneet ja työuransa aikana uutta osaamista tarvitsevat. Vastaavasti useita samantasoisia tutkintoja suorittavat joutuisivat kantamaan nykyistä suuremman osan koulutuksensa kustannuksista.
Tavoitteena ei ole vähentää koulutusta vaan kohdentaa julkiset koulutusinvestoinnit tehokkaammin. Säästyviä voimavaroja voitaisiin suunnata erityisesti koulutuspolun alkuun.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

















