Turku valahti kahdeksan sijaa, kehyskunnat nousivat

Turun lähikunnat ja matkailukunnat jatkoivat nousuaan, ja Suomen elinvoimaisin kunta oli jälleen Pirkkala. Uusi 2020-luvun lopun Nurmijärvi-ilmiö sisältää tonttimaan lisäksi työpaikkoja, palveluita ja ripauksen kaupunkimaisuutta, kertoo WSP Finlandin Alueiden tutkimus 2026.

Vertailun kakkospaikan nappasi toista vuotta peräkkäin Raisio, tällä kertaa yksin. Keskuskaupungeista Helsinki nousi yhden sijan kolmanneksi, Tampere (14.) kaksi sijaa ja Seinäjoki (16.) kahdeksan. Muut merkittävät keskuskaupungit putosivat listalla, yleensä myös suhteessa kehyskuntiinsa. Esimerkiksi Turku (38.) valahti kahdeksan sijaa ulos 30:n kärjestä, kun sen kehyskunnat nousivat keskimäärin liki kuusi sijaa.

WSP mittaa kuntien ja alueiden tuottavuutta, inhimillistä pääomaa ja kykyä sopeutua tulevaan 21 tilastoindikaattorilla. Tutkimus tehtiin tänä vuonna jo kuudennen kerran. Pirkkala on ollut kärjessä aina, ja tänä vuonna ero seuraaviin on vain kasvanut.

Tähän asti Helsingin seutu on ollut yhtä selkeästi elinvoimaisin kaupunkiseutu. Tänä vuonna Tampereen seutu nousee kuitenkin ykköseksi, kiitos muuttovoiton, nuoren, korkeakoulutetun väestön ja vahvan yritystoiminnan.

Pääkaupunkiseudulta löytyy samat vahvuudet, mutta osa kunnista luottaa enemmän Helsingin ja Espoon imuun kuin yritysten houkutteluun. Lisäksi asuntorakentamisen ja palveluiden lama on heikentänyt työpaikkaomavaraisuutta ja työllisyyttä varsinkin kaupungeissa ja lisännyt sosiaaliturvaleikkausten kanssa myös lapsiperheköyhyyttä. Maahanmuuton väheneminen rokottaa eniten isoja kaupunkeja.

Vantaa (27.) putosi 11 sijaa, ja Espoo (6.) menetti asemiaan jo toista vuotta peräkkäin. Viime vuonna tasoissa olleet Oulu ja sen kehyskunta Kempele ovat menneet eri suuntiin: Kempele (12.) on noussut seitsemän sijaa, Oulu (20.) pudonnut yhden.

Elinvoimaisimmista 30 kunnasta jo 20 on suurten tai keskisuurten kaupunkien lähikuntia. Kaksi kolmesta tulee Helsingin, Tampereen ja Turun seuduilta. Tampereelta on Pirkkalan lisäksi Lempäälä (5.), Nokia (10.), Kangasala (11.) ja Ylöjärvi (16.). Turun seutua kärjessä edustavat Raision (2.) lisäksi yhdeksän sijaa pompannut Lieto (4.), Kaarina (6.), kuusi sijaa kiivennyt Naantali (8.) sekä Rusko (20.) ja Masku (30.).

Pitkään jatkunut asuntorakentamisen pysähdys ja työttömyys ovat ohjanneet elinvoimaa keskuskaupungeista kehyskuntiin samaan tapaan kuin koronapandemia vuosikymmenen alussa. Asuntojen hinnat ovat laskeneet pahiten alueilla, joihin on rakennettu paljon yksiöitä ja kaksioita.

– Kaikki asukkaat eivät arvosta vallalla ollutta tiivistä kerrostalokaavoitusta. Tiivis kaupunkirakentaminen ei automaattisesti lisää elinvoimaa, tulkitsee kaupunkikehityksen johtava asiantuntija Teemu Jama WSP:stä tiedotteessa

Jama nostaa pari pientä signaalia suunnan muuttumisesta. Koronan vuoksi lähiöihin siirtyneet asiantuntijat sysäsivät yrittämisen Yhdysvalloissa uuteen kukoistukseen. Tekoäly ja verkkokauppa ovat helpottaneet yritysten perustamista ja avanneet uusia mahdollisuuksia kaupunkikeskusten ulkopuolella.

Suomessa Kuopio on todennut edullisemmaksi kaavoittaa maaseutukyliään kuin rakentaa uusia tiiviitä kaupunginosia. Tekoäly vähentää asiantuntijatyön paikkasidonnaisuutta, mutta ei poista kaupunkien ja kehyskuntien keskinäistä riippuvuutta.

– Kaupunkiseutujen kannattaa tehdä yhteistyötä ja miettiä työnjakoa entistä tarkemmin. Keskuskaupungit menestyvät vain niin kauan kuin koko seutu on elinvoimainen ja vetovoimainen. Sama toimii myös toisinpäin.

Yhteistyötä onkin lisätty varsinkin Turun ja Tampereen kaupunkiseuduilla. Vuosituhannen alussa Nurmijärvi-ilmiöllä tarkoitettiin kaupunkilaisten siirtymistä kehyskuntien puutarhamaisille pientaloalueille. Tonttimaalla houkutellaan yhä, mutta se ei yksin riitä.

– Menestyäkseen kehyskunta tarvitsee omaa yritystoimintaa. Hyvä esimerkiksi tästä on tietysti määrätietoista kehitystyötä tehnyt Pirkkala. Sijaintikin auttaa, Pirkkala on lähempänä Tampereen keskustaa kuin moni Tampereen oma kaupunginosa. Vastaavanlaista etua saavat Turun kehyskunnat, sanoo projektijohtaja Katja Koskela, joka vastaa Alueiden tutkimuksen kokoamisesta.

Toinen uusi piirre on Koskelan mukaan kaupunkimaisten taajamien rakentaminen. Ne tarjoavat sopivan väljää kerrostaloasumista ja hyviä palveluja, joiden ääreen omakotiasukkaat voivat ikääntyessään muuttaa.

Tätä kehitystä edustaa Vihti (24.) Uudellamaalla. Se nousi tänä vuonna 12 sijaa, sattumoisin juuri Nurmijärven (23.) kantaan. Vihdillä on hyvät liikenneyhteydet, laajeneva yrityspuisto ja rakenteilla oleva datakeskus, jonka hukkalämmöstä ainakin osa saadaan kasvavan Nummelan taajaman lämmittämiseen.

Datakeskusbuumi alkoi nostaa rakentamista pahimmasta alhosta jo viime vuonna. Laitokset lasketaan EK:n lähdeaineistossa vihreiksi investoinneiksi, ja rakennusvaihe on varsinkin pienelle kunnalle iso piristysruiske. Muuten elinvoimavaikutukset jäävät melko vähäisiksi.

Ensimmäinen iso kansainvälinen investointi tehtiin jo 2009, kun Google rakensi datakeskuksen Summan vanhaan paperitehtaaseen Haminaan. Kiinteistöverot voivat kohentaa kuntataloutta, mutta muuten datakeskus näkyy tutkimuksessa vain yritysten liikevaihdossa.

Ryhmistä eniten nousi maaseutumaiset matkailukunnat. Nettomuutto, työllisyys ja yritysten liikevaihto kasvoivat. Pelkosenniemi (142.), nousi 45 sijaa, Kyyjärvi (239.) 23 sijaa ja Kolari (52.) 19 sijaa. Kolari hakee matkailun tueksi rajakauppaa ja kaivostoimintaa, ja ryhmän ykkönen Kittilä (14.) lähestyy jo koko listan kärkikymmenikköä. Nousua kertyi Levin ja Kevitsan kultakaivoksen voimin 13 sijaa.

Koko maan listalla 30 joukkoon ylsi myös matkailukaupunki Rovaniemi (27.), nousua kuusi sijaa. Pelkän tuottavuuden vertailussa maan kärjestä löytyvät Kittilä, Sodankylä, Inari ja Sotkamo, 10. sijalta myös Kolari. Lappiin rakennetaan loma-asuntoja kiivaasti, mutta asunnoista on yhä pulaa.

– Haasteena on matkailun kausiluontoisuus. Tarjonnan nostaminen ympärivuotiseksi lisäisi työvoiman pysyvyyttä ja rohkaisisi osaltaan rakentamaan asuntoja, Koskela sanoo.

Kesästä elävissä mökkikunnissa tämä on vaikeampaa. Saimaan rannalla Puumala (154.) nousi seitsemän sijaa kasvattamalla työpaikkaomavaraisuutta ja korkeakoulutettujen määrää. Kartanoista ja purjeveneistä tunnettu Hanko (77.) putosi 24 sijaa.

Maan eteläkärjessä väestö ikääntyy, nettomuutto on tappiollista, ja miinusta tulee myös tulotasosta, ulkomailla syntyneiden työllisyydestä ja vihreästä rakennemuutoksesta.

Pienten kaupunkien lähikunnissa työllisyys ja työpaikkaomavaraisuus ovat kehittyneet keskimääräistä paremmin, toisin kuin inhimillisen pääoma. Yritysten liikevaihdot ovat pieniä, ja elinkeinotoiminta usein yksipuolista. Keminmaa (57.), Urjala (207.) ja Enonkoski (222.) ovat ryhmän suurimpia nousijoita.

Pienten kaupunkien reunakunnille nostetta toi myös keskimääräistä parempi nettomuutto. Kuntien kehitys oli kuitenkin hyvin erilaista ja -suuntaista. Pyhäntä (96.), Lestijärvi (245.) ja Hyrynsalmi (233.) nousivat reippaasti työllisyyden, tuottavuuden ja nettomuuton ansiosta. Kaikilla kolmella on tuulipuistoja ja Pyhännällä myös merkittäviä teollisuusinvestointeja ja yrityksiä.

Jos Pyhännän uusin tuulivoimahanke toteutuu, kiinteistöveroilla voidaan kattaa kolmannes kunnan yhdeksän miljoonan euron budjetista. Mitä pienempi kunta, sitä suurempi merkitys kaikenlaisilla teollisilla investoinneilla sille on.

Kaupunkiseuduista nopeimmin vahvistui Oulun seutu, jonka pisteitä nostivat nuori väestö, syntyvyys, muuttovoitto ja tulotason kehitys. Seudun vahvoja kuntia on Kempeleen ja Oulun itsensä lisäksi Liminka (57.). Suurimman nousun, 13 sijaa, teki Hailuoto (207.).

Tarkastelun uudet kaupunkiseudut, Porin ja Joensuun seudut, osoittautuivat elinvoimaltaan heikoimmiksi. Valopilkkuina erottuvat Pori ja Ulvila (molemmat 71.) ja Huittinen (77.) sekä Kontiolahti (43.), Joensuu (53.) ja Liperi (96.).

Lahden seudulta löytyy osaamista, korkeakoulutusta ja hyviä kuntatalouden lukuja, mutta elinvoima jää silti MAL-seuduista heikoimmaksi. Kokonaispisteet laskivat selvästi. Vahvimmat kunnat ovat Hollola (48.), neljä sijaa pudonnut Lahti (60.) ja Orimattila (132.).

Jyväskylän seudulta erottuvat Muurame (29.), Jyväskylä (35.) ja Laukaa (92.), ja Kuopion kaupunkiseudulta Siilinjärvi (35.), 11 sijaa pudonnut Kuopio (47.) sekä Leppävirta (104.).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Albin Granlund jatkaa sinimustissa

Albin Granlund.

FC Inter ja Albin Granlund ovat solmineet vuoden mittaisesta jatkosopimuksen, joka pitää puolustaja Albin Grankundin Turussa myös kauden 2027 ajan.

Valtaosa aivoverenvuotoon kuolleista ei koskaan päässyt neurokirurgiseen hoitoon

HUSin neurokirurgian johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa havaittiin, että yli 70 prosenttia lukinkalvonalaiseen aivoverenvuotoon kuolleista ei ollut päässyt neurokirurgiseen hoitoon. Osuus oli suurin syrjäseuduilla.

Sodan vaikutuksia lapsiin tutkitaan uudessa kansainvälisessä tutkimuskeskuksessa – professori Kirsi Peltonen valittiin tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtajaksi

Professori Kirsi Peltonen.

Sotien vaikutukset lapsiin voivat ulottua vuosikymmenten päähän. Vasta perustettu kansainvälinen Nadija Research Foundation tukee tutkimusta, koulutusta ja tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa sodan vaikutuksista lasten ja nuorten fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Turun yliopiston professori Kirsi Peltonen on valittu tutkimuskeskuksen tieteellisen neuvottelukunnan (Scientific Advisory Committee) puheenjohtajaksi.

Tuloerot kasvaneet, maiden välinen hajonta tuloerojen suuruudessa kaventunut

Maiden välinen hajonta käytettävissä olevien tulojen eriarvoisuudessa on kaventunut lähes 30 prosenttia viime vuosikymmeninä, vaikka eriarvoisuus on keskimäärin kasvanut. Tämä käy ilmi 17 Euroopan ja Pohjois-Amerikan maata käsittävästä kansainvälisestä tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin 25–60-vuotiaiden tuloeroja vuosina 1995–2021. Kehityksen taustalla on muun muassa eriarvoisuuden kasvu Pohjoismaissa, joissa tuloerot ovat perinteisesti olleet pieniä.

Turun jouluavauksessa tähtiartisti, yhteislaulua ja karusellin taikaa

Karuselli tuo Turun keskustaan keskieurooppalaista joulutunnelmaa.

Turun joulu avataan lauantaina 28. marraskuuta. Jouluparaati pysähtyy hetkeksi Wiklundin kulmalle, kauppatorille, jossa tähtiartisti esiintyy soittokunnan säestämänä. Hän laulattaa myös kaupunkilaisia. Paraati päättyy karusellin käynnistämiseen ja jouluvalojen sytyttämiseen Yliopistonkadulle.

Turku, Kaarina ja Lieto perustavat yhteisen luonnonsuojelualueen Järvelään

Turku, Kaarina ja Lieto perustavat yhteisen luonnonsuojelualueen Järvelään. Uusi luonnonsuojelualue on kooltaan noin 56 hehtaaria, ja se on Littoistenjärven pohjoispuolella. Alueella on vahva liito-oravakanta, maakunnallisesti tärkeä lintukosteikko ja arvokkaita metsiä.

Kaarina-päivää vietetään kahvitilaisuuden ja iltajuhlan merkeissä

Kamu-kuorojen aikuiskuoro esiintyi viime vuonna Kaarina-päivän iltajuhlassa.

Kaarina-päivää vietetään kahvitilaisuuden ja iltajuhlan merkeissä 25. marraskuuta. Kakkukahvit ovat tarjolla Kaarina-talon aulassa kello 16.30 alkaen. Kaarina-päivän kahvitilaisuuden ohjelmaosuus alkaa Kaarina-salissa kello 17.15. Tilaisuudessa jaetaan erilaisia kaupungin huomionosoituksia. Kahvitilaisuudessa avataan myös Runo-Kaarina -kilpailu vuodelle 2027 ja kilpailun avaa kaupunginjohtaja Harri Virta . Tilaisuudessa esiintyy ukrainalainen kuoro Spivotsa Mrija.

Turku valahti kahdeksan sijaa, kehyskunnat nousivat

Turun lähikunnat ja matkailukunnat jatkoivat nousuaan, ja Suomen elinvoimaisin kunta oli jälleen Pirkkala. Uusi 2020-luvun lopun Nurmijärvi-ilmiö sisältää tonttimaan lisäksi työpaikkoja, palveluita ja ripauksen kaupunkimaisuutta, kertoo WSP Finlandin Alueiden tutkimus 2026.

Kadunrakennustyö katkaisee Ruissalontien liikenteeltä helmikuun loppuun saakka

Kadunrakennustyö tehdään Ruissalontiellä välillä Kirstinpolku–Ruissalontie 37. Ruissalontie katkaistaan kaikelta liikenteeltä 18.11.2026–28.2.2027.

Eurojackpotissa jakoon kaksi 38 miljoonan euron päävoittoa, Lietoon yli 41 000 euron voitto

Eurojackpotin tiistai-illan arvonnassa löytyi kaksi täysosumaa, joilla voitti 38 370 583 euroa. Voitot matkasivat Kreikkaan ja Norjaan.

Tuomiokirkkosillalle jää remontin jälkeen autoille vain yksi ajokaista suuntaansa

Havainnekuva raitiovaunusta Tuomiokirkkosillalla.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 17. marraskuuta katu-, puisto- ja liikenteenohjaussuunnitelmat joukkoliikennekäytävän rakentamiseksi Tuomiokirkkosillalle, Uudenmaankadulle ja Aninkaistenkadulle. Joukkoliikennekaistat mahdollistavat raitiotien tai muun joukkoliikenneratkaisun.

Miten Saaristomeren käy?

Saaristomeren tulevaisuus huolettaa.

Puheita on pidetty. Projekteja on viety läpi. Rahaa on käytetty. Saaristomeri ei siitä huolimatta puhdistu. Mitä siis pitäisi tehdä?

Työllisyys kääntynyt kasvuun mutta työttömyys vähenee hitaasti

Työmarkkinoilla on tapahtumassa käänne parempaan. Työ- ja elinkeinoministeriö ennustaa, että työllisyys kasvaa jo loppuvuoden 2026 aikana. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi uusimman työmarkkinaennusteensa 17. marraskuuta. Ennuste ulottuu vuoden 2028 loppuun asti.

Mitä syömme kymmenen vuoden päästä?

Yritykset arvioivat kuivuuden, rankkasateiden ja hellejaksojen vaikuttavan tulevaisuudessa tuotantoon sekä raaka-aineiden saatavuuteen ja laatuun yhä enemmän.

Turun ammattikorkeakoulussa kartoitettiin yritysten näkemyksiä siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa elintarvikealan toimintaympäristöön. Samalla kehitettiin ilmastoriskien arviointi- ja ennakointityökalu, jonka avulla voidaan tunnistaa epävarmuuksia sekä arvioida vaikutuksia liiketoimintaan.

Lounais-Suomen poliisissa työskennellyttä entistä poliisimiestä epäillään seksuaalirikoksista

Esitutkinta on valmistunut asiakokonaisuudessa, jossa on epäilty poliisimiehen tehneen seksuaalirikoksia vapaa-aikanaan hierojan sivutoimensa yhteydessä Satakunnassa. Poliisimiehellä on ollut Lounais-Suomen poliisilaitoksen myöntämä sivutoimilupa hierojana toimimiseen.

Kiinteistöliitto huolissaan riskiparvekkeiden turvallisuudesta

Runosmäessä sattui alkuvuonna läheltä piti -tilanne, kun parvekkeen kuitusementtilevy petti asukkaan alta. Talon parvekkeet ovat yhä käyttökiellossa.

Taloyhtiöt eivät ole ryhtyneet riittäviin toimiin riskiparvekkeiden turvallisuuden varmistamiseksi, selviää Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöilleen tekemästä kyselystä. Riskiparvekkeiksi on viimeaikaisten onnettomuuksien vuoksi luokiteltu sellaiset parvekkeet, joissa kaiteiden putoamiselta suojaavana rakenteena toimii kuitusementtilevy tai lasi.

Luottojen maksuviiveistä tai erääntymisestä tulee jatkossa Suomi.fi-viesti

Positiivinen luottotietorekisteri lähettää yksityishenkilöille 20. marraskuuta alkaen viestin, kun luotonantaja ilmoittaa rekisteriin maksuviiveen jollekin hänen luotolleen tai eräännyttää jonkin luoton kokonaan maksettavaksi. Ilmoitus lähetetään ensisijaisesti sähköisesti Suomi.fi-viestien kautta. Jos henkilöllä ei ole Suomi.fi-viestejä käytössä, hän saa viestin paperipostilla. Paperikirjeitä lähetetään 2. joulukuuta alkaen.

K-Market Moisio sai lisää tilaa ilman laajennusta

Pauliina ja Vesa Viljainen.

Pohjois-Turussa Moision liittymän kupeessa sijaitseva K-Market Moisio on uudistettu ilman laajennusta. Vajaat kolme kuukautta kestäneen remontin aikana kauppa ei ollut päivääkään kiinni. Uudistunutta kauppaa juhlitaan kakkukahvein torstaina 19. marraskuuta.

Näköislehti

Urheilu

Albin Granlund jatkaa sinimustissa

Albin Granlund.

FC Inter ja Albin Granlund ovat solmineet vuoden mittaisesta jatkosopimuksen, joka pitää puolustaja Albin Grankundin Turussa myös kauden 2027 ajan.

Missäs oot?: Legenda kaukalon laidalla

Tavoitimme Tuto-legenda Aki Keinäsen torstaina kello 19.10.

Masters-uinnit siirtyvät Impivaarasta Ulpukkaan

Uintikisat siirrettiin Impivaarasta Raisioon Ulpukkaan.

Uinnin Masters-mestaruuskisat piti järjestää Turussa, mutta Impivaaran uimahallin pitkittyneen remontin vuoksi katseet käännettiin kohti Raisiota. Mestaruusuinnit pidetään 20–21. marraskuuta Uintikeskus Ulpukassa.

TPS-kasvatti Oskari Fälden salibandyn MM-miehistöön

Oskari Fälden.

Tampereella joulukuun alussa pelattavien miesten salibandyn MM-kisojen joukkue on valittu. Esa Jussilan valmentamaan joukkueeseen valittiin toiseksi maalivahdiksi nykyään Sveitsissä pelaava TPS-kasvatti Oskari Fälden . Myös toinen TPS-lähtöinen pelaaja, Espoossa nykyään pelaava, Waltteri Vesterinen oli lähellä joukkueeseen pääsyä, mutta hänen kohtalokseen oli jäädä varapelaajien listalle. Kisat pelataan 5.–13. joulukuuta.

Tuto jyrää kovaa vauhtia kohti B-liigaa

Tuton ykkösketju on ollut hurjassa iskussa alkukaudesta. Jos tahti säilyy läpi kauden, keväällä Mestiksen piste- ja maali-ennätykset ovat vaarassa.

Tuton alkukausi jääkiekon Mestiksessä on vahva. Marraskuun maaottelutauolle Tuto lähti sarjakakkosena vain pisteen IPK:ta perässä. 14 ottelusta vain kerran Tuto on jäänyt kokonaan ilman pisteitä. 12 ottelun pisteputken aikana tappioitakaan ei ole tullut kuin kaksi.

Otto Salin TPS-paitaan loppukaudeksi

Otto Salin.

TPS:ssä kausina 2023–24 ja 2024–25 pelannut puolustaja Otto Salin palaa Turkuun. Oikealta ampuva puolustaja palaa mustavalkoisiin loppukauden mittaisella lainasopimuksella NHL-seura Los Angeles Kingsin organisaatiosta.