Turku valahti kahdeksan sijaa, kehyskunnat nousivat
Turun lähikunnat ja matkailukunnat jatkoivat nousuaan, ja Suomen elinvoimaisin kunta oli jälleen Pirkkala. Uusi 2020-luvun lopun Nurmijärvi-ilmiö sisältää tonttimaan lisäksi työpaikkoja, palveluita ja ripauksen kaupunkimaisuutta, kertoo WSP Finlandin Alueiden tutkimus 2026.
Vertailun kakkospaikan nappasi toista vuotta peräkkäin Raisio, tällä kertaa yksin. Keskuskaupungeista Helsinki nousi yhden sijan kolmanneksi, Tampere (14.) kaksi sijaa ja Seinäjoki (16.) kahdeksan. Muut merkittävät keskuskaupungit putosivat listalla, yleensä myös suhteessa kehyskuntiinsa. Esimerkiksi Turku (38.) valahti kahdeksan sijaa ulos 30:n kärjestä, kun sen kehyskunnat nousivat keskimäärin liki kuusi sijaa.
WSP mittaa kuntien ja alueiden tuottavuutta, inhimillistä pääomaa ja kykyä sopeutua tulevaan 21 tilastoindikaattorilla. Tutkimus tehtiin tänä vuonna jo kuudennen kerran. Pirkkala on ollut kärjessä aina, ja tänä vuonna ero seuraaviin on vain kasvanut.
Tähän asti Helsingin seutu on ollut yhtä selkeästi elinvoimaisin kaupunkiseutu. Tänä vuonna Tampereen seutu nousee kuitenkin ykköseksi, kiitos muuttovoiton, nuoren, korkeakoulutetun väestön ja vahvan yritystoiminnan.
Pääkaupunkiseudulta löytyy samat vahvuudet, mutta osa kunnista luottaa enemmän Helsingin ja Espoon imuun kuin yritysten houkutteluun. Lisäksi asuntorakentamisen ja palveluiden lama on heikentänyt työpaikkaomavaraisuutta ja työllisyyttä varsinkin kaupungeissa ja lisännyt sosiaaliturvaleikkausten kanssa myös lapsiperheköyhyyttä. Maahanmuuton väheneminen rokottaa eniten isoja kaupunkeja.
Vantaa (27.) putosi 11 sijaa, ja Espoo (6.) menetti asemiaan jo toista vuotta peräkkäin. Viime vuonna tasoissa olleet Oulu ja sen kehyskunta Kempele ovat menneet eri suuntiin: Kempele (12.) on noussut seitsemän sijaa, Oulu (20.) pudonnut yhden.
Elinvoimaisimmista 30 kunnasta jo 20 on suurten tai keskisuurten kaupunkien lähikuntia. Kaksi kolmesta tulee Helsingin, Tampereen ja Turun seuduilta. Tampereelta on Pirkkalan lisäksi Lempäälä (5.), Nokia (10.), Kangasala (11.) ja Ylöjärvi (16.). Turun seutua kärjessä edustavat Raision (2.) lisäksi yhdeksän sijaa pompannut Lieto (4.), Kaarina (6.), kuusi sijaa kiivennyt Naantali (8.) sekä Rusko (20.) ja Masku (30.).
Pitkään jatkunut asuntorakentamisen pysähdys ja työttömyys ovat ohjanneet elinvoimaa keskuskaupungeista kehyskuntiin samaan tapaan kuin koronapandemia vuosikymmenen alussa. Asuntojen hinnat ovat laskeneet pahiten alueilla, joihin on rakennettu paljon yksiöitä ja kaksioita.
– Kaikki asukkaat eivät arvosta vallalla ollutta tiivistä kerrostalokaavoitusta. Tiivis kaupunkirakentaminen ei automaattisesti lisää elinvoimaa, tulkitsee kaupunkikehityksen johtava asiantuntija Teemu Jama WSP:stä tiedotteessa
Jama nostaa pari pientä signaalia suunnan muuttumisesta. Koronan vuoksi lähiöihin siirtyneet asiantuntijat sysäsivät yrittämisen Yhdysvalloissa uuteen kukoistukseen. Tekoäly ja verkkokauppa ovat helpottaneet yritysten perustamista ja avanneet uusia mahdollisuuksia kaupunkikeskusten ulkopuolella.
Suomessa Kuopio on todennut edullisemmaksi kaavoittaa maaseutukyliään kuin rakentaa uusia tiiviitä kaupunginosia. Tekoäly vähentää asiantuntijatyön paikkasidonnaisuutta, mutta ei poista kaupunkien ja kehyskuntien keskinäistä riippuvuutta.
– Kaupunkiseutujen kannattaa tehdä yhteistyötä ja miettiä työnjakoa entistä tarkemmin. Keskuskaupungit menestyvät vain niin kauan kuin koko seutu on elinvoimainen ja vetovoimainen. Sama toimii myös toisinpäin.
Yhteistyötä onkin lisätty varsinkin Turun ja Tampereen kaupunkiseuduilla. Vuosituhannen alussa Nurmijärvi-ilmiöllä tarkoitettiin kaupunkilaisten siirtymistä kehyskuntien puutarhamaisille pientaloalueille. Tonttimaalla houkutellaan yhä, mutta se ei yksin riitä.
– Menestyäkseen kehyskunta tarvitsee omaa yritystoimintaa. Hyvä esimerkiksi tästä on tietysti määrätietoista kehitystyötä tehnyt Pirkkala. Sijaintikin auttaa, Pirkkala on lähempänä Tampereen keskustaa kuin moni Tampereen oma kaupunginosa. Vastaavanlaista etua saavat Turun kehyskunnat, sanoo projektijohtaja Katja Koskela, joka vastaa Alueiden tutkimuksen kokoamisesta.
Toinen uusi piirre on Koskelan mukaan kaupunkimaisten taajamien rakentaminen. Ne tarjoavat sopivan väljää kerrostaloasumista ja hyviä palveluja, joiden ääreen omakotiasukkaat voivat ikääntyessään muuttaa.
Tätä kehitystä edustaa Vihti (24.) Uudellamaalla. Se nousi tänä vuonna 12 sijaa, sattumoisin juuri Nurmijärven (23.) kantaan. Vihdillä on hyvät liikenneyhteydet, laajeneva yrityspuisto ja rakenteilla oleva datakeskus, jonka hukkalämmöstä ainakin osa saadaan kasvavan Nummelan taajaman lämmittämiseen.
Datakeskusbuumi alkoi nostaa rakentamista pahimmasta alhosta jo viime vuonna. Laitokset lasketaan EK:n lähdeaineistossa vihreiksi investoinneiksi, ja rakennusvaihe on varsinkin pienelle kunnalle iso piristysruiske. Muuten elinvoimavaikutukset jäävät melko vähäisiksi.
Ensimmäinen iso kansainvälinen investointi tehtiin jo 2009, kun Google rakensi datakeskuksen Summan vanhaan paperitehtaaseen Haminaan. Kiinteistöverot voivat kohentaa kuntataloutta, mutta muuten datakeskus näkyy tutkimuksessa vain yritysten liikevaihdossa.
Ryhmistä eniten nousi maaseutumaiset matkailukunnat. Nettomuutto, työllisyys ja yritysten liikevaihto kasvoivat. Pelkosenniemi (142.), nousi 45 sijaa, Kyyjärvi (239.) 23 sijaa ja Kolari (52.) 19 sijaa. Kolari hakee matkailun tueksi rajakauppaa ja kaivostoimintaa, ja ryhmän ykkönen Kittilä (14.) lähestyy jo koko listan kärkikymmenikköä. Nousua kertyi Levin ja Kevitsan kultakaivoksen voimin 13 sijaa.
Koko maan listalla 30 joukkoon ylsi myös matkailukaupunki Rovaniemi (27.), nousua kuusi sijaa. Pelkän tuottavuuden vertailussa maan kärjestä löytyvät Kittilä, Sodankylä, Inari ja Sotkamo, 10. sijalta myös Kolari. Lappiin rakennetaan loma-asuntoja kiivaasti, mutta asunnoista on yhä pulaa.
– Haasteena on matkailun kausiluontoisuus. Tarjonnan nostaminen ympärivuotiseksi lisäisi työvoiman pysyvyyttä ja rohkaisisi osaltaan rakentamaan asuntoja, Koskela sanoo.
Kesästä elävissä mökkikunnissa tämä on vaikeampaa. Saimaan rannalla Puumala (154.) nousi seitsemän sijaa kasvattamalla työpaikkaomavaraisuutta ja korkeakoulutettujen määrää. Kartanoista ja purjeveneistä tunnettu Hanko (77.) putosi 24 sijaa.
Maan eteläkärjessä väestö ikääntyy, nettomuutto on tappiollista, ja miinusta tulee myös tulotasosta, ulkomailla syntyneiden työllisyydestä ja vihreästä rakennemuutoksesta.
Pienten kaupunkien lähikunnissa työllisyys ja työpaikkaomavaraisuus ovat kehittyneet keskimääräistä paremmin, toisin kuin inhimillisen pääoma. Yritysten liikevaihdot ovat pieniä, ja elinkeinotoiminta usein yksipuolista. Keminmaa (57.), Urjala (207.) ja Enonkoski (222.) ovat ryhmän suurimpia nousijoita.
Pienten kaupunkien reunakunnille nostetta toi myös keskimääräistä parempi nettomuutto. Kuntien kehitys oli kuitenkin hyvin erilaista ja -suuntaista. Pyhäntä (96.), Lestijärvi (245.) ja Hyrynsalmi (233.) nousivat reippaasti työllisyyden, tuottavuuden ja nettomuuton ansiosta. Kaikilla kolmella on tuulipuistoja ja Pyhännällä myös merkittäviä teollisuusinvestointeja ja yrityksiä.
Jos Pyhännän uusin tuulivoimahanke toteutuu, kiinteistöveroilla voidaan kattaa kolmannes kunnan yhdeksän miljoonan euron budjetista. Mitä pienempi kunta, sitä suurempi merkitys kaikenlaisilla teollisilla investoinneilla sille on.
Kaupunkiseuduista nopeimmin vahvistui Oulun seutu, jonka pisteitä nostivat nuori väestö, syntyvyys, muuttovoitto ja tulotason kehitys. Seudun vahvoja kuntia on Kempeleen ja Oulun itsensä lisäksi Liminka (57.). Suurimman nousun, 13 sijaa, teki Hailuoto (207.).
Tarkastelun uudet kaupunkiseudut, Porin ja Joensuun seudut, osoittautuivat elinvoimaltaan heikoimmiksi. Valopilkkuina erottuvat Pori ja Ulvila (molemmat 71.) ja Huittinen (77.) sekä Kontiolahti (43.), Joensuu (53.) ja Liperi (96.).
Lahden seudulta löytyy osaamista, korkeakoulutusta ja hyviä kuntatalouden lukuja, mutta elinvoima jää silti MAL-seuduista heikoimmaksi. Kokonaispisteet laskivat selvästi. Vahvimmat kunnat ovat Hollola (48.), neljä sijaa pudonnut Lahti (60.) ja Orimattila (132.).
Jyväskylän seudulta erottuvat Muurame (29.), Jyväskylä (35.) ja Laukaa (92.), ja Kuopion kaupunkiseudulta Siilinjärvi (35.), 11 sijaa pudonnut Kuopio (47.) sekä Leppävirta (104.).
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

















