Kansanedustaja Johannes Yrttiaho (vas.) jätti eriävän mielipiteen perustuslakivaliokunnan lausuntoon käännytyslaista. Eriävän mielipiteen allekirjoitti myös valiokunnan jäsen Krista Mikkonen (vihr.).

Perustuslakivaliokunnan enemmistö hyväksyi perjantaina äänin 13–2 niin sanotun käännytyslain voimassaolon jatkamisen. Kyseessä on poikkeuslaki, joka säädettiin 2024 voimaan yhdeksi vuodeksi, vuonna 2025 sen voimassaoloa jatkettiin 1,5 vuotta ja nyt edelleen kahdella vuodella.

Yrttiaho muistuttaa, että sitovat kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet ovat erottamaton osa suomalaista perusoikeusjärjestelmää ja valtiosääntöä.

– Käännytyslaki eli laki väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn mahantulon torjumiseksi on Suomen perusoikeusjärjestelmän ja valtiosäännön vastainen. Se loukkaa räikeästi useita Suomea sitovia kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, Yrttiaho sanoo tiedotteessa.

Valiokunnan enemmistön kanta on ollut, että laki voitaisiin kuitenkin hyväksyä perustuslaista tehtävänä poikkeuksena eli poikkeuslakina. Yrttiaho vastustaa tällaista menettelyä.

– Kansainvälisistä ihmisoikeusvelvoitteista ei voi tehdä poikkeuksia. Valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin sopimuksen 27. artiklan mukaan valtio ei voi vedota sisäisen oikeutensa määräyksiin perusteena valtiosopimuksen täyttämättä jättämiselle. Poikkeuslailla ei voida ratkaista ristiriitaa kansainvälisen oikeuden kanssa, Yrttiaho huomauttaa.

Suomen 18 johtavaa oikeusoppinutta tyrmäsi julkisuudessa lausunnoilla vuonna 2024 silloin ensimmäisen kerran hyväksytyn sääntelyn.

– Arviointiasetelma on sama kuin vuonna 2024, mutta lain voimassaolon jatkaminen vuoden 2028 loppuun eli kaikkiaan 4,5 vuodeksi, pitkälle tulevien eduskuntavaalien ylitse luulisi edellyttävän aiempaa painavampia perusteita. Sellaisia ei kuitenkaan esitetä. Ei, vaikka myös tulevan eduskunnan käsiä sidotaan nyt vaalien yli, Yrttiaho sanoo.

Lakia ei ole sovellettu sen voimassaoloaikana kertaakaan. Yrttiaho toteaa, että myöskään ei ole esitetty todisteita välineellistetyn maahantulon uhasta saati siitä, että se vaarantaisi Suomen kansallisen turvallisuuden tai täysivaltaisuuden. Suomen naapurimaissa, kuten Norjassa ja Virossa raja-asemat ovat olleet auki, eivätkä uhkakuvat ole toteutuneet.

– Rajaliikenne itärajalla on ollut estettynä muun sääntelyn kuin käännytyslain nojalla. Myös tähän sääntelyyn liittyy vakavia perus- ja ihmisoikeusloukkauksia, Yrttiaho sanoo.

Yrttiahon mielestä iso kysymys on, miksi poikkeussääntelystä ei haluta luopua ja miksi ei palata normaaleihin oikeusvaltiokäytänteisiin.

– Halutaanko tarkoituksella madaltaa kynnystä rikkoa kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia? Näinhän käytännössä on käynyt muidenkin hallituksen esitysten kohdalla, kuten sosiaalisiin oikeuksiin, työväen suojeluun ja järjestäytymisoikeuksiin liittyvissä asioissa. Vai halutaanko ylläpitää uhkakuvia muista poliittisista syistä? Eduskunnalle on syksyn aikana tulossa lukuisia turvallisuusviranomaisten toimivaltuuksia lisääviä ja kansalaisten yksityisyyden suojaa heikentäviä lakiesityksiä sekä niihin liittyvä perustuslainmuutos. Kaiken kaikkiaan kysymys on demokraattisen oikeusvaltion kannalta vaarallisesta kehityksestä, Yrttiaho varoittaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)