Kotitalouksien säästäminen pysyi tavanomaista korkeammalla tasolla ja velkaantumisaste laski edelleen vuoden toisella neljänneksellä. Velkaantumisaste on laskenut jo vuodesta 2022 lähtien.

– On poikkeuksellinen ilmiö, että kotitalouksien velkaantumisaste laskee näin pitkään. Huippuvuonna 2022 se kävi 135 prosentissa, kun tänä vuonna on tultu alas 108 prosenttiin, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Tapio Kuusisto tiedotteessa.

Velkaantumisaste tarkoittaa kotitalouden velkoja suhteessa yhden vuoden käytettävissä oleviin tuloihin. Tiedot perustuvat kansantalouden tilinpidon sektoritilit-julkistukseen.

– Kotimarkkinoiden kehitys on ollut edelleen vaisua, ja tämä on näkynyt myös työllisyydessä. Velkaantumisasteen laskun pitkittymistä selittäkin juuri työllisyyskehitys ja yleinen epävarmuus. Talouden näkökulmasta tilanne on ristiriitainen, sillä bruttokansantuote on pitkästä aikaa ollut selvässä kasvussa, Kuusisto pohtii.

Alkuvuoden BKT:n kasvun takana on pääasiassa teollisuustuotannon vahva kehitys, joka alkoi jo viime vuoden lopulla. Teollisuuden kasvu on näkynyt myös viennin kasvuna.

Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste oli neljä prosenttia vuoden toisella neljänneksellä. Kotitalouksien säästämisaste on pysynyt korkealla tasolla vuodesta 2024 alkaen, vaikka se nyt laskikin hieman ensimmäisestä neljänneksestä.

– Korkealla säästämisasteella on se kääntöpuoli, että yksityinen kulutus ei ole lähtenyt kunnon kasvuun. Yksityinen kulutus taas muodostaa merkittävimmän yksittäisen palasen koko kansantaloudesta, joten talouskasvu voisi kaikkiaan olla vahvempaa, jos yksityinen kulutus virkistyisi, Kuusisto kuvailee.

Toisen vuosineljänneksen bruttokansantuotteen kasvu tarkentui nyt 0,3 prosenttiin edellisestä neljänneksestä, kun elokuun lopun tietojen perusteella se olisi ollut 0,4 prosenttia.

Kansantalouden tilinpidon tiedot perustuvat kehitykseen vuoden kahdelta ensimmäiseltä neljänneksellä. Esimerkiksi kuluttajien luottamuksesta on saatavilla myös tuoreempaa tietoa, jonka perusteella kuluttajien luottamus koheni heinä-elokuussa. Se on nyt lähellä pitkän aikavälin keskitasoaan.

– Kotimarkkinoiden näkökulmasta on aihetta varovaiseen optimismiin. Kuluttajien luottamuksen kohentuminen tukee yksityistä kulutusta. Lisäksi datakeskusinvestoinnit vahvistavat rakentamisen näkymiä. Toisaalta öljyn maailmanmarkkinahinnan nousu ja korkojen nousu voivat vaikuttaa toiseen suuntaan, Kuusisto arvioi.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)