Neljä viidestä pelastajasta on sopimuspelastajia. Vapaaehtoiset sopimuspelastajat osallistuvat lähes puoleen kaikista pelastustoimen hälytystehtävistä. Sopimuspalokuntaviikko nostaa esiin arjen sankarit, joiden vapaaehtoisuuteen, osaamiseen ja sitoutumiseen suomalainen pelastustoimi nojaa joka päivä.

Valtaosa Suomessa toimivista pelastajista eli noin 15 000 on vapaaehtoisia. He varmistavat yhdessä 3 800 päätoimisen pelastajan kanssa, että apu saadaan nopeasti paikalle niin suurissa kaupungeissa kuin harvaan asutuilla seuduilla.

– Kun tulipalon, onnettomuuden tai vaikkapa myrskyn sattuessa paikalle kurvaa paloauto, sen kyydistä voi nousta vapaaehtoisia sopimuspelastajia, sillä he osallistuvat lähes puoleen kaikista pelastustoimen hälytystehtävistä, palokuntajohtaja Petri Jaatinen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä kertoo.

– Harvemmin asutuilla seuduilla sopimuspelastajien rooli on suurempi, sillä he ovat mukana jopa 90 prosentissa tehtävistä, Jaatinen lisää.

Sopimuspelastaja toimii vapaaehtoisessa palokunnassa ja osallistuu pelastustehtäviin oman työnsä tai opintojensa ohella. Vapaaehtoisella palokunnalla on sopimus hyvinvointialueen kanssa.

Sopimuspelastajat ovat koulutettuja ja erilaisiin pelastustehtäviin harjaantuneita vapaaehtoisia, jotka toimivat hälytyksissä pelastustoimen viranomaisen johdolla.

– On hienoa, että meillä on joukko tavallisia ihmisiä, jotka ovat sitoutuneet auttamaan muita. He elävät tavallista arkea, mutta siirtyvät hälytyksen tullessa tehtävävalmiuteen poikkeuksellisen nopeasti. Sopimuspalokunnan auto on keskimäärin alle viidessä minuutissa jo matkalla tehtävälle, Jaatinen havainnollistaa.

Suomen sopimuspalokuntajärjestelmä mahdollistaa, että yhdellä hälytyksellä saadaan jopa noin 3 000 sopimuspelastajaa liikkeelle eri puolilta Suomea. Näin pystytään reagoimaan nopeasti sekä paikallisiin että laajempiin häiriötilanteisiin, kuten laajalle levinneisiin maastopaloihin.

Arjen onnettomuuksien, tulipalojen ja ensivastetehtävien lisäksi sopimuspelastajat ovat tärkeä voimavara pitkittyneissä, laajoissa tai samanaikaisissa kriisi- ja häiriötilanteissa. Muuttuvassa turvallisuustilanteessa heidän merkityksensä korostuu entisestään.

– Sopimuspalokuntaviikon aikana haluamme nostaa esiin nämä arjen sankarit, joiden vapaaehtoisuuteen, osaamiseen ja sitoutumiseen suomalainen pelastustoimi nojaa joka päivä. He ovat hälytysvalmiudessa ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä, Jaatinen summaa.

Sopimuspalokuntatoiminnassa voi oppia uusia taitoja, osallistua merkitykselliseen yhteisölliseen toimintaan ja auttaa omalla paikkakunnalla.

Palokunnissa on monenlaisia tehtäviä, joten kaikki voivat löytää oman tapansa osallistua. Hälytystoiminnan lisäksi vapaaehtoisia tarvitaan esimerkiksi nuorisotoimintaan, turvallisuusviestintään ja erilaisiin tukitoimintoihin, kuten hälytysmuonitukseen.

Sopimuspalokuntaviikolla halutaan tehdä näkyväksi sopimuspelastajien tärkeää työtä ja kannustaa uusia ihmisiä mukaan toimintaan. Jokainen uusi vapaaehtoinen vahvistaa asuinalueensa turvallisuutta ja auttaa varmistamaan, että apu saadaan nopeasti paikalle, kun sitä eniten tarvitaan.

Mikä on sopimuspalokunta? Vapaaehtoinen palokunta eli VPK on palokuntatoimintaa varten perustettu yhdistys.

Kun VPK tekee sopimuksen hyvinvointialueen kanssa, siitä tulee sopimuspalokunta, joka hälytetään pelastustehtäviin tarvittaessa.

Osa sopimuspalokunnista on tehnyt sopimuksen hyvinvointialueen kanssa palokuntayhdistyksen kautta ja osa henkilökohtaisella sopimuksella.

Suomessa on noin 700 sopimuspalokuntaa. Sopimuspalokunnat ovat mukana 46 prosentissa hälytystehtävistä vuosittain.

Palokuntalaisia on Suomessa yhteensä noin 41 000. Heistä noin 15 000 on hälytyskelpoisia sopimuspelastajia, jotka osallistuvat hälytystehtäviin viranomaisten kanssa.

Palokunnilla on sopimustehtävien lisäksi laajaa harrastustoimintaa: nuorisotoiminta, turvallisuuskoulutukset, turvallisuusviestintä sekä yleisötilaisuuksien turvallisuus.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)