Kahden vuoden monitekijäinen elintapaohjaus ehkäisi ikääntyneiden gerasteniaa eli toimintakykyä heikentävää oireyhtymää vielä viisi vuotta ohjelman päättymisen jälkeen. Ohjaus paransi myös muistitoimintoja gerastenian asteesta riippumatta.

Gerastenia eli vanhuuden haurausoireyhtymä heikentää ikääntyneen ihmisen toimintakykyä. Siihen kuuluu viisi osatekijää: tahaton painonlasku, hitaus, lihasheikkous, vähäinen fyysinen aktiivisuus ja uupumus. Mitä useampi osatekijä täyttyy, sitä vahvempi gerastenia on kyseessä. Gerastenian ja muistisairauksien riskitekijät ovat osittain samoja.

Tutkimuksessa seurattiin 60–77-vuotiaita, joilla oli muistisairauksien riskitekijöitä. He osallistuivat kahden vuoden ajan niin kutsuttuun FINGER-malliin, jossa yhdistyi ravitsemusneuvonta, liikuntaharjoittelu, kognitioharjoittelu, sosiaalista aktiivisuutta lisäävä toiminta sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskien hallinta. Ohjausta antoi moniammatillinen tiimi: ravitsemusasiantuntija, fysioterapeutti, psykologi ja lääkäri. Ohjelmaan kuului sekä yksilö- että ryhmätapaamisia, ja kunkin osallistujan tavoitteet räätälöitiin erikseen.

Ohjelman ehkäisevä vaikutus näkyi vielä viisi vuotta sen päättymisen jälkeen. Sen sijaan yhdeksän vuoden kohdalla vaikutusta ei enää havaittu, mikä viittaa siihen, että terveellisiä elintapoja tukevaa toimintaa tarvittaisiin jatkuvasti.

– Tulokset vahvistavat, että esigerastenia ja gerastenia ovat muokattavissa olevia tiloja, ja iäkkäitäkin ihmisiä kannattaa kuntouttaa, kertoo väitöskirjatutkija Johanna Pöyhönen Helsingin yliopistosta tiedotteessa.

Ohjaus vaikutti myös niin kutsuttuun kognitiiviseen gerasteniaan, jossa toimintakyvyn heikkeneminen ja muistitoimintojen lasku esiintyvät yhdessä. Ohjelma sekä ehkäisi kognitiivista gerasteniaa että auttoi siitä palautumisessa.

Muistitoimintojen heikentymisen ja gerastenian välinen yhteys on tunnettu jo aiemmin. Sen sijaan ei ole tiedetty, vaikuttaako gerastenian aste siihen, kuinka paljon elintapaohjauksesta hyötyy muistin suhteen.

– Kaikkien osallistujien muistitoiminnot paranivat lähtötilanteen gerastenian asteesta riippumatta. Erityisesti hyötyivät ne, joilla oli jo esigerastenian merkkejä, Pöyhönen sanoo.

Pöyhösen mukaan tulokset puoltavat monitekijäisen elintapaohjauksen tarjoamista kaikille ikääntyville, joilla on muistisairauden riskitekijöitä. Koska terveydenhuollon resurssit ovat rajalliset, ohjaus kannattaisi kohdentaa ensisijaisesti niille, joilla on jo esigerastenian merkkejä.

Suomessa tällaisen ohjauksen luonteva paikka olisi perusterveydenhuolto, kuten terveyskeskukset ja ikäneuvolat.

– Ikäinstituutti yhdessä FINGER-tutkijoiden kanssa kouluttaa jo nyt terveydenhuollon ammattilaisia FINGER-mallin käyttöön osana EU-rahoitteista ohjelmaa, ja myös digitaalisia toteutustapoja kokeillaan parhaillaan. Monilla paikkakunnilla ohjelma voitaisiin rakentaa jo olemassa olevien palvelujen varaan, Pöyhönen kertoo.

LL Johanna Pöyhönen väittelee 28. elokuuta Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Interplay between frailty and cognitive impairment among older adults – possibilities for prevention.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)