Sote-palvelujen kokoaminen yhteisiin tiloihin voi helpottaa yhteistyötä. Pelkät yhteiset tilat eivät silti riitä. Helsingin yliopiston väitöstutkimuksen mukaan asiakaslähtöiset palvelut edellyttävät yhteistyötä tukevia rakenteita, arjen vuorovaikutusta, jatkuvaa oppimista ja asiakkaiden aitoa osallistumista.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittamisella pyritään vastaamaan asiakkaiden yhä monimutkaisempiin palvelutarpeisiin ja parantamaan palvelujen sujuvuutta. Käytännössä palvelujen hallinnollinen tai fyysinen yhdistäminen ei kuitenkaan automaattisesti johda parempaan yhteistyöhön.

– Yhteinen rakennus ei vielä tarkoita yhteistä työtä. Toimiva monialainen yhteistyö syntyy, kun ammattilaisilla on mahdollisuuksia rakentaa yhteistä ymmärrystä ja hyödyntää toistensa osaamista, sanoo väitöskirjatutkija Kaisa Pasanen Helsingin yliopistosta tiedotteessa.

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin monialaista yhteistyötä Helsinkiin vuonna 2018 perustetussa terveys- ja hyvinvointikeskuksessa, joka on yksi Suomen ensimmäisistä aikuisten sosiaali- ja terveyspalvelut saman katon alle koonneista palvelukeskuksista. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa siitä, miten monialainen yhteistyö rakentuu käytännössä integroidussa palveluympäristössä.

Tutkimuksen mukaan yhteiset tilat madaltavat kynnystä vuorovaikutukseen ja voivat vähentää ammattiryhmien välisiä hierarkioita. Myös ammattilaisten osallistuminen uusien toimintatapojen kehittämiseen vahvisti monialaista työskentelyä.

Yhteistyö ei kuitenkaan vakiinnu ilman pitkäjänteistä tukea. Tutkimus korostaa, että palvelujen yhteensovittaminen ei ole kertaluonteinen uudistus vaan jatkuva oppimisprosessi.

– Monialainen yhteistyö edellyttää riittäviä resursseja, koulutusta ja johtamista, jotka tukevat yhteistyön vakiintumista myös uusien toimintamallien käyttöönoton jälkeen, Pasanen muistuttaa.

Vaikka asiakaslähtöisyys on palvelujen yhteensovittamisen keskeinen tavoite, asiakkaiden näkökulma jäi tulosten perusteella usein ammattilaisten tiedon ja organisaation toimintatapojen varjoon. Tutkimuksen mukaan asiakaslähtöinen monialainen työ edellyttää asiakkaan elämäntilanteen kokonaisvaltaista tarkastelua, yhteistä päätöksentekoa ja palvelujen jatkuvuutta. Näitä voivat tukea esimerkiksi omatiimit tai nimetyt vastuutyöntekijät.

– Aidosti asiakaslähtöiset palvelut edellyttävät, että asiakkaat osallistuvat nykyistä vahvemmin sekä oman palvelunsa suunnitteluun että palvelujen kehittämiseen, Pasanen toteaa.

Tulokset tarjoavat ajankohtaista tietoa erityisesti hyvinvointialueille, joissa kehitetään parhaillaan toimintamalleja palvelujen sujuvoittamiseksi ja jatkuvuuden vahvistamiseksi. Tutkimus osoittaa, että sujuvat ja asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet edellyttävät rakenteellisten uudistusten lisäksi pitkäjänteistä panostusta yhteistyöhön, yhteiseen oppimiseen ja asiakkaiden osallistumiseen.

VTM Kaisa Pasanen väittelee 21. elokuuta Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Exploring collaboration in co-located health and social services – A case study of multidisciplinary knowledge practices.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)