Vuosikymmeniä eläneet ”talon tavat”, työyhteisön jäykät hierarkiat, etätyö, tekoäly… Ne vaikuttavat monen arkeen ja moni tunnistaa niiden vaikutuksen omaan tai tuttunsa työhön. Tämä luo otolliset lähtökohdat komedian tekemiselle.

– Ainakin minulla on ajatus, että komediaa syntyy, kun tunnistettavia ja samaistuttavia tilanteita lähdetään liioittelemaan, usein mahdollisimman absurdiksi. Sketsiemme lähtökohta on usein sellainen, että se voisi toimia draamassakin. Vaikka tilanne voi kehittyä absurdiksikin, niin minulle on tärkeää, että sieltä löytyy joku uskottavuuden siemen. Siinä on sellainen huumorin raja. Jos uskottavuuden siemen katoaa, yleensä naurukin loppuu, miettii käsikirjoittaja-näyttelijä Hannu Rantala.

Rantala on käsikirjoittanut yhdessä Niilo Rauhasen kanssa Komediatehdas Turun tämän kesän Ain naurain työtäs tee -sketsikomediashow’n, jota esitetään Brinkkalan sisäpihalla 25. elokuuta saakka.

Tämä kesä on kolmas kerta, kun Päin Brinkkalaa -työryhmä tekee kesäistä sketsikomediaa Taiteen talon ympäristössä. Kahtena edellisenä kesänä esiintymispaikkana on toiminut Taiteen talon piha. Tänä vuonna paikka on Brinkkalan piha.

Mahdolliset näkökulmat työelämää käsittelevän sketsikomedian käsikirjoittamiselle ovat lähes loputtomat. Parituntiseen sketsikomediaan ei ymmärrettävästi mahdu kaikki, mutta suhteellisen laajalla skaalalla Aina naurain työtäs tee suomalaista työelämää tarkastelee.

– Mukana on erilaisten työtilanteiden lisäksi muun muassa työnhakua. Aika kattava läpileikkaus suomalaisesta työelämästä nähdään, lupaa näytelmän toinen käsikirjoittaja ja sen ohjaaja Niilo Rauhanen.

Juuri tällä hetkellä työelämä on myös voimakkaassa murroksessa. Todennäköisesti monella alalla työelämä on kymmenen vuoden päästä monella tapaa erilaista kuin tänä päivänä. Miten Rauhanen ja Rantala lähtivät tilannetta lähestymään? Pyrkiikö Ain naurain työtäs tee ajattomuuteen vai ajankohtaisuuteen?

– Se on yhdistelmä molempia. Mukana ikuisia työelämään liittyviä teemoja, mutta käsittelemme myös tekoälyä ja etätyötä, jotka ovat tänä päivänä paljon pinnalla, Rauhanen kuvailee.

Käsikirjoittajat ovat tukeutuneet omien nähtyjen ja kuultujen kokemusten lisäksi jonkin verran myös taustatyöhön. Ajatuksia on haettu Turku-seuran jäseniltä ja Turun Yrittäjiltä, mutta myös yllättävistä suunnista.

– Yhdessä sketsissä meillä on pappi. Käsikirjoitusvaiheessa piti selvittää, minkälaista ammattietiikkaa papin ammattiin liittyy tietynlaisissa tilanteissa. Se oli juuri sitä, että haluamme pitää tietynlaisen uskottavuuden mukaan absurdiudessakin, Rantala toteaa.

Ilkka Lappi