Lämpimän kevään myötä punkit aktivoituivat tänä vuonna monilla alueilla tavanomaista aikaisemmin ja punkkihavaintoja on tehty tähän mennessä poikkeuksellisen runsaasti eri puolilla maata.

Puutiaishavaintoja seuraavaan Punkkilive-palveluun kirjattiin kevään aikana yli 100 000 punkkihavaintoa. Vuoden 2025 aikana punkkihavaintoja kirjattiin 140 000, kun taas vuonna 2024 havaintoja kertyi noin 62 500.

TBE-tapausten määrä on ollut Suomessa voimakkaassa kasvussa koko 2020-luvun ajan. Tartuntatautirekisterin mukaan viimeisimmän seurantajakson aikana todettiin 228 puutiaisaivotulehdustapausta, kun esimerkiksi vuonna 2020 tapauksia oli 91. Määrä on kasvanut kuudessa vuodessa noin 150 prosenttia samalla, kun uusia riskialueita on lisätty kansalliseen rokotusohjelmaan lähes vuosittain.

– Puutiaisaivokuumeeseen sairastuneiden määrä on ollut jo pitkään kasvussa. TBE-tapauksien määrä onkin kolminkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa ja Ruotsissa, kertoo tiedotteessa vastaava sairaanhoitaja Anu Munkki Suomen Rokotepalvelusta.

Puutiaisaivotulehdus on punkkien levittämä virustauti, joka voi aiheuttaa pitkäaikaisia neurologisia oireita, kuten uupumusta, muisti- ja keskittymisvaikeuksia tai tasapainohäiriöitä. TBE voi aiheuttaa myös aivokalvo- ja aivotulehduksen eli keskushermostoinfektion ja olla hengenvaarallinen. Tautiin ei ole parantavaa lääkehoitoa, mutta taudilta voi suojautua rokotteella.

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön puutiaisiin erikoistuneen tutkijatohtori Jani Sormusen mukaan kehityksen taustalla on ennen kaikkea TBE-viruksen esiintymisalueiden laajeneminen. Sormunen kommentoi asiaa Suomen Rokotepalvelun pyynnöstä.

– Vaikuttaa siltä, että nyt ollaan saavutettu ilmaston puolesta tilanne, jossa TBE-virukselle sopivia alueita löytyy yhä enemmän eri puolilta Suomea. Virus löytää uusia alueita, joilla se pystyy toteuttamaan oman elinkiertonsa. Tämän seurauksena syntyy enemmän infektoituneita puutiaisia ja yhä laajemmilla alueilla, Sormunen kertoo.

TBE:n riskialuekartta näyttää nykyään hyvin erilaiselta kuin vielä 10–20 vuotta sitten. Aiemmin tauti keskittyi pääosin Ahvenanmaalle ja rannikon saaristoalueille, kun nykyään riskialueita on eri puolilla Suomea.

Sormuselta kysytään usein rokotuksen tarpeesta alueilla, jotka eivät vielä kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan. Hänen mukaansa rokotusta kannattaa harkita, jos puutiaisia kohtaa usein.

– TBE-rokotetta kannattaa vakavasti harkita jos kohtaa puutiaisia usein, sillä runsaat puutiaiskohtaamiset viittaavat yleensä runsaisiin puutiaiskantoihin. Tällöin on myös mahdollista, että TBE-virus vakiintuu alueelle jossain vaiheessa, vaikka sitä ei siellä vielä olisi todettu, Sormunen sanoo.

Sormunen muistuttaa, että viralliset rokotussuositukset laajenevat usein vasta sen jälkeen, kun alueella on jo havaittu ihmisten sairastumisia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)