Yhdysvaltojen ja Israelin hyökkäys Iraniin nosti geopoliittisen epävarmuuden korkeimmilleen sitten helmikuun 2022, jolloin Venäjä hyökkäsi voimalla Ukrainaan. LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn mukaan suomalaiset pitävät Yhdysvaltojen ulkopoliittisia toimia lähes yhtä merkittävänä uhkana maailmantaloudelle kuin Venäjän sotilaallista toimintaa. Huoli Lähi-idän tilanteesta kasvoi vastauksissa selvästi.

Sota Lähi-idässä on hallinnut uutisotsikoita ja rahoitusmarkkinoita siitä asti, kun Yhdysvallat ja Israel hyökkäsivät Iraniin 28. helmikuuta. Energian hinta on noussut merkittävästi, ja sotatoimet ovat häirinneet myös esimerkiksi lannoitteiden toimituksia. Geopoliittista riskiä mittaava Geopolitical Risk Index kohosi korkeimmalle tasolleen sitten helmikuun 2022.

Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä osapuolet kertoivat sopineensa kahden viikon tulitauosta ja Hormuzinsalmen avaamisesta kaupalliselle liikenteelle sen ajaksi. Ensireaktiona öljyn hinta laski ja osakemarkkinat nousivat. Keskiviikkoiltana öljytankkereiden liikenne salmessa pysähtyi uudelleen.

– Markkinoiden fokus oli pitkään kauppapoliittisessa epävarmuudessa – tulleissa, diileissä ja kauppasopimuksissa. Nyt katseet ovat kääntyneet kertaheitolla geopoliittisiin riskeihin. Yhdysvaltojen ja Iranin tulitauko liennyttää jännitteitä, mutta kestävän rauhan saavuttamiseksi on edelleen monta kysymystä ratkaistavana, sanoo LähiTapiola Varainhoidon ekonomisti ja allokaatiojohtaja Jyri Kinnunen tiedotteessa.

Kinnusen mukaan jonkinlainen kompromissi osapuolten neuvottelutavoitteiden välillä näyttää välttämättömältä. Ilman sitä on riski, että sopimus kariutuu ja konflikti jatkuu.

– Markkinoiden ja talousvaikutusten kannalta keskeisin kysymys on edelleen Hormuzinsalmen asema. Nähtäväksi jää, kuinka Hormuzinsalmen tilanne kehittyy ja millä ehdoilla läpikulku sallitaan, jos neuvottelut etenevät. Salmi voi myös jäädä neuvotteluissa pysyvämmin Iranin hallintaan, Kinnunen sanoo.

LähiTapiola kysyi helmikuussa kuudeltasadalta sijoittajalta, kuinka huolissaan he olivat erilaisista kehityskuluista, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti maailmantalouteen ja sijoitusmarkkinoihin. Kysely toteutettiin juuri ennen Yhdysvaltojen ja Israelin hyökkäystä Iraniin. Kyselyssä 59 prosenttia suomalaissijoittajista oli huolissaan laajasta konfliktista Lähi-idässä. Viime vuoden keväällä vastaava osuus oli 49 prosenttia. Merikuljetusten häiriöistä kantoi huolta 48 prosenttia vastaajista.

Kysely paljastaa, että suomalaiset pitävät Yhdysvaltoja merkittävänä uhkana maailmantaloudelle. Yhdysvaltojen NATO-liittolaisiinsa kohdistama painostus huoletti 71:tä prosenttia ja Yhdysvaltojen aggressiivisempi sotilaallisen voiman käyttö 67:ää prosenttia vastaajista. Suunnilleen yhtä moni (68 prosenttia) oli huolissaan Venäjän sotilaallisen toiminnan laajenemisesta. Eniten suomalaissijoittajia huoletti hybridisodankäynnin lisääntyminen Euroopassa: 78 prosenttia oli siitä erittäin tai melko huolissaan.

– Kyselymme kertoo huolesta, joka ulottuu yksittäisiä konflikteja laajemmalle. Suomalaiset näkevät Yhdysvaltojen arvaamattoman ulkopolitiikan itsenäisenä riskinä maailmantaloudelle. Kauppasodan aiheuttama turbulenssi keväällä 2025 muistetaan hyvin, kuten myös uhkaukset Grönlannin haltuunotosta. Nyt Yhdysvaltojen sotilaallinen aktiivisuus Lähi-idässä tuo uuden ulottuvuuden samaan teemaan, Kinnunen toteaa.

Myös Euroopan poliittinen hajaannus (63 %) ja jännitteet arktisella alueella (62 %) nousivat korkealle sijoittajien riskilistalla. Huoli Euroopan poliittisesta hajaannuksesta kasvoi 14 prosenttiyksikköä viime vuodesta, kun taas huoli Yhdysvaltain tuontitulleista laski jopa 21 prosenttiyksikköä.

Taloudelliset ja geopoliittiset kriisit heiluttavat markkinoita, mutta historia tarjoaa myös lohtua. Viimeisen kuudenkymmenen vuoden aikana on koettu yli 30 vuotta, joiden aikana Yhdysvaltain osakemarkkinoita seuraavan S&P500-hintaindeksin vuoden sisäinen maksimilasku huipustaan on ollut vähintään kymmenen prosenttia jossain vaiheessa vuotta. Silti usea näistäkin vuosista on ollut lopulta positiivinen ja pidemmällä aikavälillä nousut ovat ylittäneet laskut selvästi.

– Geopoliittisten kriisien osalta markkinalaskut ovat historiallisesti olleet keskimäärin suhteellisen lyhytaikaisia. Toipuminen on tapahtunut usein melko äkillisenä ryöpsähdyksenä, ja sivuun vetäytynyt sijoittaja on saattanut palata markkinoille vasta suurimman nousun jälkeen. Epävarmuuden hetket ovatkin usein olleet pitkän aikavälin sijoittajalle uhkien lisäksi myös mahdollisuuksia, Kinnunen muistuttaa.

Vaikka historia tarjoaa vertailukohtia, jokaisessa ajanhetkessä on omat erityispiirteensä.

– Tällä kertaa huomiota herättää maailman vaikutusvaltaisimman valtion ailahteleva ja ennalta-arvaamattomalta vaikuttava politiikka. Tilanne todennäköisesti elää neuvotteluiden edetessä. Sijoittajalle epävarmuuden hallinnassa keskeistä on pitkäjänteisyys, Kinnunen toteaa.

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 1 024 henkilöä 20.–27. helmikuuta. Kyselyn vastaajat edustavat Manner-Suomen aikuisväestöä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä koko aineiston tasolla. Kysymys kysyttiin 597 vastaajalta, jotka kertoivat sijoittavansa rahastoihin tai pörssinoteerattuihin rahastoihin (ETF), osakkeisiin, metsään tai muihin sijoituskohteisiin (pois lukien talletukset).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)