Eläkeikäisten yleislääkärikäynneistä joka kahdestoista eli 67 000 toteutui osana valinnanvapauskokeilua loppuvuodesta. Alkuvaiheessa kokeilussa ovat asioineet eniten hyvätuloiset kaupunkilaiset, joilla on aiempaa yksityistä palvelukäyttöä. Myös julkisen perusterveydenhuollon käyttö vaikuttaisi lisääntyvän osalla kokeilun käyttäjistä, sillä kokeilun rajattu tutkimusvalikoima ei riitä kaikkien vaivojen hoitoon.

Eläkeikäiset kävivät osana 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilua yksityisellä yleislääkärillä noin 67 000 kertaa syys–joulukuussa. Lähes kaikki oli läsnävastaanottoja. Samalla ajanjaksolla julkisessa avoterveydenhuollossa käytiin lääkärillä 677 000 kertaa, joista 480 000 oli läsnävastaanottoja.

Valinnanvapauskokeilun osuus kaikista 65 vuotta täyttäneiden avosairaanhoidon lääkärikäynneistä oli kahdeksan prosenttia syys–joulukuussa. Lähivastaanotoissa kokeilun merkitys korostui entisestään: joka yhdeksäs (11 %) käynti lääkärin läsnävastaanotolla toteutui valinnanvapauskokeilussa.

Muita Kelan korvaamia yksityisen yleislääkärin tai yleislääketieteen erikoislääkärin käyntejä 65 vuotta täyttäneillä oli noin 64 000. Yhteensä Kelan korvaamat yksityiset lääkäripalvelut kattoivat avosairaanhoidon lääkärien vastaanotoista kuudenneksen (16 %) ja läsnävastaanotoista viidenneksen (20 %).

– Valinnanvapauskokeilun osuus 65 vuotta täyttäneiden perustason lääkäripalveluissa on mainittava. Alustavien havaintojen mukaan potilaat ovat päässeet valinnanvapauskokeilun lääkärille myös tyypillisesti nopeasti, mikä on ollut yksi kokeilun tavoitteista, sanoo Kelan erikoistutkija Riina Hiltunen tiedotteessa.

Hoitoon pääsyä ja palvelujen saatavuutta tutkitaan vielä tarkemmin toukokuussa kansalaisille lähetettävällä kyselyllä.

Asiakaspolkuanalyysin perusteella osa valinnanvapauskokeilua hyödyntäneistä on asioinut aiempaa enemmän perusterveydenhuollossa käyntiä edeltävän kuukauden aikana ja erityisesti edeltävänä ja samana päivänä valinnanvapauskokeilun käynnin kanssa.

– Näyttää siltä, että monet hakeutuvat valinnanvapauskokeilun lääkärille tilanteissa, joissa aiempi kontakti julkiseen terveydenhuoltoon ei jollain tavalla ole vastannut asiakkaan tarpeeseen tai hoidontarpeenarvio ei ole johtanut lääkärikäyntiin julkisessa terveydenhuollossa, Hiltunen sanoo.

Valinnanvapauskokeilun käynnin jälkeen julkisen perusterveydenhuollon käyttö on edelleen ollut koholla kokeilua edeltäneeseen tasoon verrattuna.

– Alustavien tulosten perusteella näyttää siltä, että valinnanvapauskokeilussa on tarve ohjata asiakkaita jatkoselvittelyyn perusterveydenhuoltoon. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että kokeilun suppea valikoima ei aina ole mahdollistanut lääkärin tarpeelliseksi katsomia tutkimuksia, sanoo Hiltunen.

Tutkijat peräänkuuluttavat sektorirajat ylittävää yhteistyötä potilaan ohjaamisen ja lähetekäytäntöjen yhtenäistämiseksi ja selkiyttämiseksi. Yhteistyöllä vältetään päällekkäistä palvelukäyttöä ja lisäkustannuksia, mikä on eri toimijoiden yhteisellä vastuulla.

Eläkeikäisten saamat diagnoosit vaihtelevat julkisen perusterveydenhuollon ja valinnanvapauskokeilun välillä. Valinnanvapauskokeilussa korostuvat käynnit tuki- ja liikuntaelinsairauksien, hengityselintensairauksien ja ihotautien vuoksi, kun verrataan julkisen perusterveydenhuollon avosairaanhoitoon.

Eniten käyntejä eläkeikäisillä on sekä valinnanvapauskokeilussa että julkisessa perusterveydenhuollossa verenpainetaudin vuoksi. Annetut diagnoosit viittaavat siihen, että valinnanvapauskokeilun verenpainepotilaat ovat terveempiä: valinnanvapauskokeilussa käydään enemmän hyperlipidemian eli kohonneiden rasva-arvojen vuoksi, kun julkisessa perusterveydenhuollossa korostuvat sepelvaltimotauti ja eteisvärinä.

Hengityselinsairauksissa näkyy vastaava ilmiö. Valinnanvapauskokeilussa on enemmän käyntejä akuuttien infektioiden vuoksi, kun julkisessa perusterveydenhuollossa taas on enemmän käyntejä kroonisten keuhkosairauksien kuten astman tai keuhkoahtauman vuoksi.

Kun tarkastellaan pelkästään valinnanvapauskokeilun asiakkaita, he saavat myös yksityiseltä ja julkiselta sektorilta lääkkeitä eri vaivoihin.

Valinnanvapauskokeilussa lääkemääräyksissä korostuvat hengityselinten lääkkeet, tuki- ja liikuntaelinten lääkkeet, antibiootit, sekä ihotautilääkkeet, joita määrätään enemmän kuin julkisella.

Julkisessa terveydenhuollossa valinnanvapauskokeilun asiakkaat saavat puolestaan erityisesti sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeitä sekä ruuansulatuselinten ja aineenvaihdunnan lääkkeitä, joita määrätään selvästi useammin kuin yksityisellä. Myös syöpälääkkeet ja immuunivasteen muuntajat sekä veritautien lääkkeet painottuvat vahvasti julkiselle.

Kokeilun asiakkaat erosivat selvästi myös julkisessa avosairaanhoidossa asioineista. Logistisella regressiomallilla arvioituna kokeilussa asioimisen todennäköisyyttä lisäsivät erityisesti matalampi ikä, korkeammat tulot, kaupunkialueella asuminen, lyhyempi matka-aika lähimmälle kokeilun palveluntuottajalle ja aiempi Kela-korvattu palvelukäyttö. Kokeilussa asioimisen todennäköisyyttä taas vähensivät aiempi julkisten palvelujen käyttö ja kansansairaudet.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)