Työmarkkinalähtöinen kotoutuminen kaventaa ymmärrystä sosiaalisesta moninaisuudesta ja sen aitoa hyväksyntää osaksi suomalaista yhteiskuntaa, selviää FM Miitta Järvisen väitöstutkimuksesta. Kotoutumiskoulutuksen rakenteet eivät tarjoa riittävästi tukea opiskelijoita koskettavien ilmiöiden, kuten rasismin tai traumataustan kohtaamiseen.

Järvinen tutki väitöskirjassaan kouluttajien käsityksiä moninaisuudesta aikuisille maahan muuttaneille suunnatuissa koulutuksissa. Kävi ilmi, että asenteet saattavat jopa ylläpitää rakenteellista rasismia ja maahan muuttaneisiin kohdistuvia negatiivisia asenteita.

Tutkimukseen haastatellut kouluttajat työskentelivät aikuisten perusopetuksessa, kotoutumis-koulutuksessa ja vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksessa.

Tutkimuksesta käy ilmi, että kouluttajien käsitys moninaisuudesta perustuu maahan muuttaneisiin laajasti liitettyihin tavanomaisiin ennakkokäsityksiin. Opiskelijoita koskevassa puheessa korostuvat esimerkiksi naisiin ja äiteihin, muslimeihin ja pakkomuuttoon liittyvät teemat.

– Kouluttajien rakentama kuva ei siis juuri haasta tyypillistä, jopa stereotyyppistä käsitystä maahan muuttaneisiin liitetystä moninaisuudesta.

Järvisen mukaan antirasistisia ja traumainformatiivisia lähestymistapoja tulisi sisällyttää läpileikkaavasti kaiken koulutuksen rakenteisiin, jotta ne tukisivat paremmin sekä kouluttajia että opiskelijoita.

Kotoutumiskoulutuksen rakenteet eivät tarjoa riittävästi tukea opiskelijoita koskettavien ilmiöiden, kuten rasismin tai traumataustan kohtaamiseen.

– Erityisesti muslimiopiskelijoihin kohdistuu huolipuhetta heidän sijoittumisestaan suomalaisille työmarkkinoille. Muodostuvatko esimerkiksi säännölliset päivärukoukset ongelmaksi potentiaalisille työnantajille?

Kouluttajien suhde uskonnonharjoittamisen rajoittamiseen on tutkimuksen mukaan ristiriitainen: vaikka he henkilökohtaisesti karsastaisivat puuttumista uskonnon harjoittamiseen, kokevat he velvollisuudekseen totuttaa opiskelijoita työelämän oletettuihin vaatimuksiin.

– Työmarkkinalähtöinen suhtautuminen esittää muslimit haasteena työelämässä, mikä saattaa ylläpitää rakenteellista rasismia ja maahan muuttaneisiin kohdistuvia negatiivisia asenteita, Järvinen sanoo.

Tutkimus avaa erityisesti sitä yhteiskunnallista asemaa, johon kouluttajat sijoittuvat jokapäiväisessä työssään. Maahan muuttaneiden kouluttajat toimivat merkittävässä asemassa opiskelijoiden ja suomalaisen yhteiskunnan välimaastossa.

– Kouluttajien työssä keskeistä on paitsi pedagogiset ja viranomaisuuteen liittyvät velvollisuudet, myös se, miten kouluttajat sitoutuvat emotionaalisesti opiskelijoihin ja heidän elämäntilanteisiinsa, Järvinen kuvaa.

Haastatteluissa rakentuu kuva siitä, miten kouluttajat navigoivat työssään opiskelijoiden elämäntilanteiden, kotoutumisen rakenteiden sekä omien arvojensa välillä.

Et sit yhteiskunnallisesti [--] me ollaan siinä maahanmuuttajien ja suomalaisen kulttuurin välissä.

Kouluttajilla, kuten muilla kotoutumistyön arkipäivän ammattilaisilla, on Järvisen mukaan merkittävä yhteiskunnallinen rooli. Tutkimuksensa pohjalta hän peräänkuuluttaa kotoutumispolitiikan ja sen rakenteiden tarkempaa huomioimista.

– Lähtökohtaisesti työvoimapoliittisena koulutuksena järjestetyn maahan muuttaneiden kotoutumista edistävän koulutuksen rahoitusmalli vahvistaa kotoutumisen työelämäpainotteisuutta, kaventaa ymmärrystä sosiaalisesta moninaisuudesta, sekä vaikeuttaa maahan muuttaneiden aitoa hyväksyntää osana suomalaista yhteiskuntaa.

Monin paikoin riittämättömät resurssit eivät tue riittävästi opiskelijoiden tai opettajien tarpeita, Järvinen sanoo.

– Kotoutumisen lähtökohtaisesti puutteellisiin resursseihin ollaan parhaillaan kohdistamassa lisäleikkauksia. Lisäksi rasismia normalisoivassa asenneilmapiirissä kouluttajien kaltaisten toimijoiden merkitys ja samalla ja heihin kohdistuva paine korostuvat entisestään.

– joskus kun se tuki onnistuu osumaan kohdalleen, oikeaan aikaan ja paikkaan, niin sil voi olla asioita muuttava vaikutus.

Sitaatit ovat lainauksia Järvisen tutkimuksessaan toteuttamista haastatteluista.

Järvinen esittää väitöskirjansa We are Between Migrants and Finnish Culture: Educators and Diversity in Finnish Education for Adult Migrants julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 28. maaliskuuta kello 12 (Turun yliopisto, Arcanum, Aava-luentosali, Arcanuminkuja 1).

Vastaväittäjänä on professori Jaana Vuori (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Tuomas Martikainen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on uskontotiede.

Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen etäyhteydellä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)