Kyselyn mukaan suurempi osa suomalaisista työelämässä olevista kokee työn onnellisuuden lähteenä kuin sen nakertajana. Ratkaisevinta ei ole palkka vaan se, kenen kanssa ja miten töitä tehdään. Työpaikan johdon koetaan useammin heikentävän onnellisuutta kuin lisäävän sitä.

Kolmannes (33 %) suomalaisista työelämässä olevista kokee työn lisäävän arjessa koettua onnellisuutta, kun taas viidennes (19 %) kertoo, että työ heikentää kokemusta onnellisuudesta, selviää LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian.

– Vietämme töissä leijonanosan viikoittaisesta valveillaoloajastamme, joten ei ole ihme, että työ vaikuttaa onnellisuuden kokemukseen. Onnellisuutta tukeva työelämä edistää työntekijöiden kokonaisvaltaista hyvinvointia, tuottavuutta sekä sitoutumista, ja siksi sen tavoittelu kannattaa, kertoo LähiTapiolan työhyvinvointipäällikkö Matti Räsänen tiedotteessa.

Kyselystä käy ilmi, että sukupuoli ei vaikuta koettuun onnellisuuteen. Sen sijaan ammattiasema erottuu tuloksissa: ylemmistä toimihenkilöistä 41 prosenttia ja yrittäjistä peräti 44 prosenttia kokee työn lisäävän onnellisuuttaan.

– Yrittäjillä ja johtajilla stressitasot saattavat olla korkeammat, mutta mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön on usein merkittävästi muita suurempi. Se todennäköisesti selittää vahvempaa onnellisuuden kokemusta, Räsänen toteaa.

Kyselyyn vastanneiden mukaan onnellisuuden kokemukseen vaikuttavat monet tekijät: työn sisältö (73 %), työyhteisö (72 %), palkka (62 %), työn ja vapaa-ajan tasapaino (60 %), työympäristö (40 %) sekä johto (32 %).

Onnellisuuden kokemusta lisäävät eniten työn sisältö ja työyhteisö. Palkka sekä työn ja vapaa-ajan tasapaino vaikuttavat onnellisuuden kokemukseen sekä heikentävästi että lisäävästi.

– Palkka ei suinkaan ole eniten onnellisuutta lisäävä tekijä, eikä se ole myöskään työntekijöitä sitouttava asia. Palkitsemisen tulee kuitenkin tuntua riittävältä ja oikeudenmukaiselta, jotta se ei heikennä onnellisuutta. Erityisesti nuoret arvostavat tänä päivänä palkkaa enemmän hyvää lähijohtamista ja merkityksellistä työtä, Räsänen painottaa.

Johdolla on kyselyn mukaan erityinen vaikutus onnellisuuteen silloin, kun siinä on puutteita. Vastaajat, jotka kokevat työn heikentävän onnellisuuttaan, mainitsevat työpaikkansa johdon vaikuttavan kokemukseensa kaksi kertaa useammin kuin ne, jotka kokevat työnsä lisäävän onnellisuutta.

– Hyvää johtamista ei aina huomata, mutta sen puute tuntuu nopeasti ja voi pahimmillaan vaikuttaa yksilöiden kokemaan onnellisuuteen ja koko työyhteisön hyvinvointiin. Työtä ja johtamista kehittämällä on mahdollista varmistaa paitsi työn tuottavuus myös henkilöstön jaksaminen muuttuvassa työelämässä, Räsänen sanoo.

Kyselyyn vastasi 1 024 henkilöä 20.–27. helmikuuta. Vastaajat edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa koko aineiston tasolla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)