Yli neljännes työehtosopimusta noudattavista työnantajayrityksistä on tehnyt vähintään yhden paikallisen sopimuksen viimeisen vuoden aikana, osoittaa Yrittäjägallup.

– Tulokset kertovat, että tällä vaalikaudella tehdyt paikallisen sopimisen lainsäädäntömuutokset ovat olleet tarpeen, toteaa johtaja Atte Rytkönen-Sandberg Suomen Yrittäjistä tiedotteessa.

Viime vuonna voimaan astunut lainsäädäntö poisti paikallisen sopimisen kiellot. Aiemmin kiellot estivät järjestäytymättömiä, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavia yrityksiä sopimasta työehtosopimuksen sallimista joustoista paikallisesti.

– Paikallisen sopimisen kulttuurin rakentuminen vie vuosia. Tällä hetkellä sopiminen on liiaksi riippuvaista työehtosopimuksista. Jos työehtosopimuksiin ei saada riittävästi liikkumatilaa, yritykset ovat kädettömiä, vaikka tarve paikalliselle sopimiselle olisi suuri, Rytkönen-Sandberg sanoo.

Paikallisia sopimuksia on tehty erityisen paljon kaupan ja rakentamisen aloilla.

Teollisuudessa koetaan useimmin, että sopimukselle olisi tarve, mutta sitä ei ole syntynyt.

TES:n mahdollistamia joustoja on hyödynnetty ainakin jonkin verran 42 prosentissa TES:iä noudattavista yrityksistä. Yleissitovaa työehtosopimusta noudattavista yrityksistä kolme prosenttia kertoo hyödyntäneensä joustoja laajasti ja 37 prosenttia vähintään jonkin verran. Pk-yritykset, joissa noudatetaan työehtosopimusta, eivät ole kovin tyytyväisiä nykyisiin mahdollisuuksiin: 38 prosenttia pitää joustoja riittävinä, 32 prosenttia ei. Tyytymättömyys korostuu teollisuudessa ja rakentamisessa.

– Yritykset kokevat, että työehtosopimuksissa ei ole riittävästi liikkumatilaa. Tämä näkyy tuloksissa selvästi. Tuloksista näkyy myös se, että monet työehtosopimukset ovat tulkinnanvaraisia, eivätkä mahdolliset joustomahdollisuudet käy niistä riittävän selkeästi ilmi.

Tiedot perustuvat 649 vähintään kahden hengen yrityksen vastauksiin Yrittäjägallupissa (Verian, 2/2026).

Paikallisen sopimisen vaikutukset ovat yritysten näkökulmasta pääosin myönteisiä.

– Paikallinen sopiminen hyödyttää sekä yritystä että työntekijöitä. Siksi sen edellytyksiä kannattaa vahvistaa.

Yli puolet vastaajista kuitenkin kertovat, että lainsäädäntömuutokset itsessään eivät ole vaikuttaneet merkittävästi yrityksen toimintaan.

– Uudistuksia pitää jatkaa seuraavalla vaalikaudella siten, että yrityksillä on mahdollisuus sopia laajemmin myös työehtosopimuksista poiketen. Paikallisen sopimisen laajentaminen ei ole pikajuoksu vaan maraton. Nyt tehtyjen lainsäädäntömuutosten läpi vieminen kesti vuosikymmeniä.

Viime vuonna voimaan tullut lainsäädäntö lisäsi paikallisen sopimisen mahdollisuuksia järjestäytymättömissä, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavissa yrityksissä sekä mahdollisuuksia tehdä yrityskohtainen työehtosopimus.

Uuden lainsäädännön myötä sopimisen kiellot poistuvat. Kiellot estivät aiemmin järjestäytymättömiä, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavia yrityksiä sopimasta työehtosopimuksen sallimista asioista paikallisesti.

Yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla voidaan sopia samoista joustoista kuin aiemmin valtakunnallisilla työehtosopimuksilla.

Lakiin ei tullut luottamusmiespakkoa, vaan sopiminen on mahdollista myös henkilöstön valitseman luottamusvaltuutetun kanssa, jos työehtosopimukseen ei sisälly vaihtoehtoista sopimismallia.

Suomen Yrittäjät esittää, että seuraavalla vaalikaudella tulee mahdollistaa laajemmin sopiminen myös työehtosopimuksen määräyksistä poiketen.

Yrittäjägallupin toteutti Verian Suomen Yrittäjien toimeksiannosta 2.–9. helmikuuta. Siihen vastasi 1 185 pk-yrityksen edustajaa, joista vähintään kahden hengen yrityksiä 649. Tulosten luottamusväli on kokonaistulosten osalta 2,8 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)