Etätyö koetaan selvästi myönteiseksi työn sujuvuuden, autonomian, keskittymisen ja työn ja muun elämän yhteensovittamisen kannalta, mutta samalla sillä on kielteisiä vaikutuksia työyhteisön yhteishenkeen, sosiaalisiin suhteisiin ja tiimityöhön. Valtaosa suomalaisista työssäkäyvistä voi tehdä ainakin jonkin verran etätöitä, ja 44 prosenttia tekee etätöitä vähintään kerran viikossa, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry:n syksyn 2025 Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Työssä olevista 61 prosenttia tekee ainakin jonkin verran etätöitä. Vähintään kerran viikossa etätyötä tekee 44 prosenttia työssäkäyvistä, mutta pääosin työpaikalla työskentely on edelleen yleisin työnteon muoto.

Työntekijöiden toiveissa korostuu hybridityö: 43 prosenttia haluaisi työskennellä mieluiten osan aikaa etänä, kun taas 22 prosenttia toivoisi voivansa tehdä työnsä kokonaan tai lähes kokonaan etänä. Kolmasosa (35 %) haluaa mieluiten työskennellä työpaikalla.

– Etätyö ei näyttäydy enää poikkeusjärjestelynä vaan vakiintuneena osana suomalaista työelämää. Samalla aineisto osoittaa, että työntekijät arvostavat ennen kaikkea joustavuutta, eivät niinkään pelkkää täydellistä etätyötä, toteaa analyysin kirjoittaja, Etlan tutkimusjohtaja ja Aalto-yliopiston työelämäprofessori Antti Kauhanen tiedotteessa.

Työssä olevien mielestä sopivimpia etätyöpäiviä ovat perjantai ja maanantai. Perjantain valitsee sopivaksi etätyöpäiväksi 65 prosenttia ja maanantain 58 prosenttia. Tämä kertoo siitä, että etätyö rytmittyy vahvasti työviikon reunoille.

Suomalaiset arvioivat etätyön myönteisimmät vaikutukset liittyvän työntekijän itsenäisyyteen, työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen, jaksamiseen sekä työntekoon keskittymiseen. Seitsemän kymmenestä (70 %) arvioi etätyön tukevan itsenäisyyttä ja työn ja muun elämän yhteensovittamista. Myös jaksamisen ja työrauhan kannalta vaikutukset nähdään selvästi useammin myönteisinä kuin kielteisinä.

Kielteiset arviot painottuvat erityisesti työyhteisön toimintaan. Yli puolet (53 %) katsoo etätyön heikentävän työpaikan sosiaalisia suhteita, ja yli neljä kymmenestä (43 %) arvioi sen heikentävän työyhteisön yhteishenkeä ja työilmapiiriä. Myös yhteistyön ja tiimityön toimivuuteen etätyön vaikutukset nähdään useammin kielteisinä (42 %) kuin myönteisinä (15 %).

– Etätyön suurin jännite on siinä, että se vahvistaa yksilön kokemusta työn hallinnasta mutta samalla heikentää niitä sosiaalisia rakenteita, joille moni organisaatio pitkällä aikavälillä rakentuu, Kauhanen sanoo.

Kansainväliset tutkimukset kertovat, että etätyön vaikutukset riippuvat myös työn luonteesta. Tutkimusnäyttö viittaa siihen, että etätyö voi parantaa tuottavuutta tehtävissä, jotka vaativat syvää keskittymistä, mutta heikentää sitä töissä, joissa korostuvat tiivis yhteistyö, luovuus ja nopea vuorovaikutus. Erityisen ongelmalliseksi etätyö voi muodostua nuorille työntekijöille, joiden oppiminen ja urakehitys rakentuvat pitkälti muiden kanssa työskentelyn varaan.

Tulokset perustuvat 2 038 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 7.–20. lokakuuta.

Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pois lukien Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)