Suomessa todetaan rintasyöpä keskimäärin 14 naisella päivittäin. Docrates Mehiläinen Syöpäsairaalan tekemästä selvityksestä selviää, että yleisimmät rintasyövän oireet, kuten kyhmyt, tunnetaan hyvin, mutta harvinaisemmat oireet jäävät usein tunnistamatta. Myös hormonikorvaushoitoihin liittyvä tietämys on puutteellista, ja moni nainen kokee tiedonsaannin haastavaksi.

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä Suomessa. Naisilla on yleisesti ottaen hyvä tietämys rintasyövän oireista: jopa 95 prosenttia tunnistaa kyhmyn tai patin rinnassa rintasyövän mahdolliseksi oireeksi. Myös kainalossa olevat patit, rinnan muodon muutokset ja nännin erite tunnistetaan laajasti mahdollisiksi oireiksi. Kaikki rintasyövän oireet eivät kuitenkaan ole yhtä tuttuja naisille.

– Tutkimuksen mukaan valtaosaa naisista (74 %) rintasyöpä mietityttää. Perinteisen mammografian lisäksi rintoja tutkitaan myös tarvittaessa ultraäänellä ja magneettikuvauksella. Huolet kannattaa ottaa puheeksi matalalla kynnyksellä. Jos syöpä löytyisi, varhainen toteaminen parantaa ennustetta merkittävästi. Myös lääkehoidot kehittyvät hurjaa vauhtia, eikä esimerkiksi syövän lääkehoito tarkoita enää automaattisesti vain sytostaattihoitoja, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Leila Vaalavirta Docrates Mehiläinen Syöpäsairaalasta kertoo tiedotteessa.

Selkäkivun tai selittämättömän väsymyksen tunnistaa mahdollisiksi oireiksi vain noin kolmasosa (37 %). Rinnan kutinan tai kihelmöinnin syövän mahdolliseksi oireeksi tunnistaa noin puolet (56 %) naisista. Rintasyövän oireiden tunnistamisessa on myös ikäryhmäkohtaisia eroja: parhaiten oireet tunnistavat keski-ikäiset naiset (45–54-vuotiaat), kun taas nuorimmat naiset (18–24-vuotiaat) tunnistavat mahdollisia oireita selvästi heikommin.

Siinä missä ruuhkavuosia elävien yleisin gynekologinen syöpä on kohdunkaulan syöpä, eläkeikäisillä naisilla tyypillisimmin esiintyy kohdunrungon syöpää. Alle puolet naisista yhdistää gynekologisten syöpien tyypillisimmät oireet, kuten vuodot, vuotohäiriöt tai vatsakivun naisten syöpiin.

– Kannustan kaikkia naisia priorisoimaan seulontoihin (HPV-testi tai PAPA-testi) osallistumista, vaikka arki olisi kuinka kiireistä. Seulonnoissa voidaan löytää myös sellaisia muutoksia, jotka ovat muuten oireettomia. Epämääräiset vuodot, poikkeava valkovuoto tai verinen vuoto, kannattaa myös aina tutkia, vaikka ne ovatkin usein harmittomia. Yli kuukauden vaivanneet vatsakivut ovat aina myös syy hakeutua tutkimuksiin. Gynekologikäynneille ei ole yläikärajaa, Vaalavirta muistuttaa.

Hormonit vaikuttavat naisten elämään monin tavoin, ja vaihdevuosissa hormonikorvaushoidot tulevat ajankohtaisiksi. Vain 22 prosenttia kaikista naisista kokee, että heillä on tarpeeksi tietoa hormonikorvaushoidoista, ja vain kolmasosa (32 %) kokee, että asiasta on helppo puhua terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Eniten tietoa hormonikorvaushoidoista on 55–75-vuotiailla, mutta ennen keski-ikää naisilla ei ole selkeää käsitystä näistä hoidoista.

– Vaihdevuosista ja hormonikorvaushoidoista on viime vuosina puhuttu enemmän, etenkin sosiaalisessa mediassa. Valitettavasti sosiaalisessa mediassa liikkuu paljon myös väärää tietoa. Osa naisista taas kaihtaa hormonihoitoja syöpää peläten. Hälinän keskellä moni tuskaileekin sen kanssa, mikä on itselle paras vaihtoehto. Pidempään jatkunut hormonikorvaushoito nostaa rintasyöpäriskiä jonkin verran, mutta monet eivät tiedä, että esimerkiksi ylipaino kohottaa riskiä vielä enemmän. Lisäksi osassa hormonaalisista ehkäisymenetelmistä on syövältä suojaavaa vaikutusta. Omia vaihtoehtoja kannattaakin punnita ammattilaisen kanssa, Mehiläisen valtakunnallinen vastuugynekologi, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Anu Aalto toteaa.

Selvitys toteutettiin IRO Researchin Tuhat suomalaista -tutkimuksen yhteydessä verkossa ja siihen vastasi yhteensä 889 naista 20.1.–2.2. Kokonaisotos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)