Aurinkovoiman osuus energiajärjestelmässä kasvaa

Tutkija Sami Jouttijärven mukaan aurinkosähkön itse käytetyn osuuden maksimointi kotitalouksissa on kriittisen tärkeää.
Tutkija Sami Jouttijärven mukaan aurinkosähkön itse käytetyn osuuden maksimointi kotitalouksissa on kriittisen tärkeää. Kuva: Mikael Nyberg

Oman aurinkosähkön tuottaminen kannattaa tulevaisuudessa etenkin sellaisissa kodeissa, joita lämmitetään sähköllä, osoittaa Turun yliopiston tuore tutkimus.

Teollisen mittakaavan aurinkovoima on Suomessa ison läpimurron kynnyksellä: tällä hetkellä suunnittelu- ja luvitusvaiheessa on aurinkovoimahankkeita yhteensä 26 000 megawatin edestä.

– Vaikka vain osa näistä hankkeista toteutuisi, nykytilanteeseen verrattuna hyppäys on suuri. Vuoden 2025 lopussa Suomen aurinkovoimakapasiteetti oli noin 1 500 megawattia. Suurin osa tästä kapasiteetista on pienvoimaloissa, eli pääosin kotitalouksien katoilla, kertoo materiaalitekniikan yliopistonlehtori ja tutkija Sami Jouttijärvi Turun yliopistosta tiedotteessa.

Turun yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat selvittivät, miten aurinkovoiman tuotannon mittava lisääntyminen vaikuttaa sähkön hintoihin ja siihen, onko kotitalouksien jatkossa kannattavaa tuottaa omaa aurinkosähköä.

Tutkimuksessa selvisi, että jo 500 megawatin lisäys Suomen aurinkovoimakapasiteettiin heikentää aurinkosähkön tuotannon kannattavuutta kotitalouksissa. Osassa tutkituista tapauksista tämä johti siihen, että tuotetun aurinkosähkön arvo olisi pienempi kuin aurinkopaneeleihin vaadittu investointi.

Aurinkosähkön tuotanto on kuitenkin tulevaisuudessakin kannattavaa, jos sen saa käytettyä suurelta osin itse.

– Kotitalouksissa aurinkosähkön itse käytetyn osuuden maksimointi on kriittisen tärkeää, Jouttijärvi sanoo.

Tutkijat havaitsivat, että kodin lämmitystapa vaikuttaa selkeästi siihen, kuinka kannattavaa aurinkosähkön tuotanto on tulevaisuuden sähkönhinnoilla. He vertailivat kannattavuutta suurella määrällä erilaisia sähkönkulutusprofiileja, jotka perustuivat Vakka-Suomen Voiman toimittamaan kulutusdataan.

Yleisimmät sähkönkulutusprofiilit olivat kotitaloudet, joilla ei ole sähkölämmitystä (vuosikulutus 3 000–7 000 kWh), kotitaloudet, jotka käyttävät suoraa sähkölämmitystä (vuosikulutus 15 000–25 000 kWh) ja kotitaloudet, joilla on käytössään lämpöpumppu (vuosikulutus 10 000–14 000 kWh).

Tutkimuksessa todettiin, että omasta aurinkosähkön tuotannosta hyötyvät eniten kotitaloudet, jotka lämmittävät kotejaan sähköllä, koska tällaisessa tilanteessa suurempi osa tuotetusta aurinkosähköstä tulee hyödynnettyä itse. Hyöty kasvaa entisestään, jos aurinkosähköä pystyy käyttämään käyttöveden lämmitykseen. Myös oman aurinkosähkön tuotannon yhdistäminen lämpöpumppuun oli melko kannattava ratkaisu.

Matalamman vuosikulutuksen kotitaloudet ovat tutkijoiden mukaan puolestaan alttiimpia tuottojen kannibalisaatiolle, sillä ne eivät todennäköisemmin saa kaikkea aurinkosähköä käytettyä itse, vaan myyvät suuremman osan sähköstä verkkoon.

– Jotta omasta aurinkosähköstä saisi itselleen suurimman taloudellisen hyödyn, olisi hyvä tähdätä siihen, että mahdollisimman suuren osan tuotannosta, vähintään 50 prosenttia, saisi käytettyä itse, Jouttijärvi sanoo.

Tutkijat tarkastelivat, millaista merkitystä erilaisilla aurinkosähköjärjestelmän suunnitteluun liittyvillä valinnoilla, kuten paneelien suuntaamisella tiettyyn ilmansuuntaan, on taloudellisen hyödyn näkökulmasta.

Tutkijat vertailivat neljän kilowatin kokoisia aurinkosähköjärjestelmiä, joissa paneelit oli suunnattu 40 asteen kulmassa joko etelään tai itään ja länteen. Kolmas vaihtoehto oli kaksipuoliset, pystyyn asennetut paneelit, jotka osoittivat itään ja länteen.

Tutkimuksessa kannattavimmaksi järjestelmäksi nousi viimeisenä mainittu paneelijärjestelmä yhdistettynä suoraan sähkölämmitykseen.

– Itään ja länteen suunnattu järjestelmä tuottaa sähköä aamuisin ja iltaisin, eli silloin, kun useimmissa kotitalouksissa on suurin tarve sähkölle. Tällä asennuksella voi varmistaa, että pääsee käyttämään mahdollisimman paljon itse tuotettua sähköä. Lisäksi, kun aurinkovoima yleistyy ja painaa sähkön hintaa alas keskellä päivää, tuotannon painottuminen aamuun ja iltaan tulee taloudellisesti kannattavammaksi, Jouttijärvi sanoo.

Turun yliopiston Aurinkoenergiamateriaalit ja -järjestelmät -tutkimusryhmässä (SEMS) tehty tutkimus tuottaa tietoa aurinkosähkön kannattavuudesta sen tuottajille ja käyttäjille. Tutkimusta tehdään etenkin Turun yliopiston vetämässä RealSolar-hankkeessa, jota rahoittaa Suomen strategisen tutkimuksen neuvosto.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Ilmainen opetusmateriaali yhdistää tutkimuksen ja paikallisen tiedon

Åbo Akademin projektipäällikkö Maria Svens toivoo, että opettajan opas ”Satoa! Pohjoismaista ruokakasvatusta ulkona oppien” antaa opettajille välineitä osallistaa oppilaita oppimaan lisää ruoasta, kestävyydestä ja lisäämään heidän osallisuuttaan kouluarjessa. Luonnonvarakeskus Luke julkaisee kirjan ruotsiksi ja suomeksi, ja sen voi tilata maksutta.

Opettajat ja muut kiinnostuneet voivat nyt tilata maksutta uutta materiaalia, jossa käsitellään ruokaa ja kestävää ruoantuotantoa. Satoa! -kirja yhdistää ajankohtaisen tutkimuksen perinteiseen ja paikalliseen tietoon. Se tarjoaa konkreettisia esimerkkejä opetuksen jalkauttamisesta oppilaiden lähiympäristöön kokemusten kautta.

Traktori tuhoutui täysin tulipalossa Mynämäellä

Pelastuslaitos sai perjantaina iltapäivällä rakennuspalohälytyksen Mynämäelle, kun traktori paloi noin 300-neliöisen konehallin sisällä. Pelastuslaitos sammutti palon, hinasi palanneen traktorin ulos rakennuksesta ja varmisti ettei palo ollut levinnyt rakenteisiin.

Tutkimusraportti nostaa esiin Suomen onnistumiset ja vaikeudet koronapandemian hallinnassa

Raportin mukaan Suomi selvisi koronapandemian hallinnasta kokonaisuutena varsin hyvin.

Pandemiakriisin opetukset -hankkeen arvion mukaan Suomi onnistui pandemianhallinnassa yleisesti ottaen hyvin, mutta kriisin pitkittyminen aiheutti haasteita. Hankkeen monitieteinen raportti tarjoaa tutkimukseen perustuvan kokonaisarvion koronapandemian hoidosta Suomessa ja kehittämisehdotuksia tuleviin kriiseihin varautumiseksi.

Lapsi saa pankkikortin keskimäärin 13-vuotiaana

Käteisen käytön rajuun vähenemiseen nähden lapset opettelevat rahataitoja kolikoilla ja seteleillä melko pitkään. OP Varsinais-Suomen lapsiasiakas saa ensimmäisen pankkikorttinsa keskimäärin 13-vuotiaana, selviää OP Pohjolan korttitilastoista. Suosituimmat ikävuodet kortin hankkimiselle ovat 12- ja 15-vuotiaina. Monessa perheessä lapsesta tulee pankkikortin käyttäjä alakoulun mittaan. OP Varsinais-Suomessa 46 prosenttia lasten pankkikorteista saadaan jo alakouluvuosina.

Vakuuttamattomasta ajoneuvosta pahimmillaan tuhansien eurojen lasku

Perävaunujen kohdalla hämmennystä voi aiheuttaa se, ettei niissä ole moottoria. Rekisterikilpi on kuitenkin hyvä huomion herättäjä – jos ajoneuvossa on kilpi, se kuuluu myös vakuuttaa.

Jos liikennevakuutettava rekisteröity ajoneuvo on pitkään ilman vakuutusta, seurauksena voi olla jopa yli kymmenen tuhannen euron maksu. Useimmin vakuuttamattomuusaika on kuitenkin vain muutamia päiviä, jolloin maksukin jää alle sadan euron. Viime vuonna vakuuttamattomuusmaksu määrättiin yli 30 000 ajoneuvolle.

Sulamisvedet voivat aiheuttaa kalliita vahinkoja

Kevään eteneminen tuo mukanaan riskin, joka voi jäädä monelta huomaamatta. Kun lumi alkaa sulaa nopeasti, sulamisvedet voivat päätyä rakennusten rakenteisiin ja aiheuttaa kosteusvaurioita. Siksi talven jäljiltä on syytä tarkistaa niin piha, katto kuin sadevesijärjestelmät ajoissa.

Korttimaksuissa lähimaksaminen yleisintä

Korteilla maksettiin loka–joulukuussa enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona. Erityisesti lähimaksuja tehtiin vuoden viimeisellä neljänneksellä enemmän kuin vuonna 2024 samalla ajanjaksolla.

43-vuotias mies vangittu epäiltynä ex-puolisonsa tappamisesta Haritussa

Lounais-Suomen poliisi on jatkanut Turun Haritussa tiistaina tapahtuneen epäillyn tapon esitutkintaa. Poliisi epäilee 43-vuotiaan miehen surmanneen entisen puolisonsa.

Kevätjää on petollista – kantavuus voi heiketä tunneissa

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) mediasta ja avoimista viranomaislähteistä kerättyjen ennakkotietojen mukaan helmikuussa hukkui jäihin vajoamisen seurauksena yksi ihminen Kotkassa. Tammi–helmikuussa Suomessa on hukkunut yhteensä neljä ihmistä. SUH muistuttaa, että petollisten kevätjäiden aika on alkanut ja jäällä liikkuminen vaatii nyt erityistä tarkkaavaisuutta.

Metsätilakauppojen määrät ja hinnat nousivat viime vuonna

Metsäkauppojen mediaanihinta oli noin 4 400 euroa hehtaarilta.

Metsätilakauppojen määrä nousi kolme prosenttia ja mediaanihinta lähes kymmenen prosenttia vuoteen 2024 verrattuna. Peltokauppojen määrä nousi, mutta mediaanihinta laski viisi prosenttia. Maanmittauslaitos kokosi kiinteistöjen kauppahintarekisteristä viime vuoden metsätila- ja peltokauppojen hinnat ja lukumäärät.

Turussa marssitaan naistenpäivänä

Kansainvälisenä naistenpäivänä 8. maaliskuuta turkulaiset kollektiivit kokoavat kaupunkilaiset yhteen vastustamaan patriarkaattia, kolonialismia, nationalismia ja kapitalismia. Kulkue kokoontuu Turun kauppatorilta kello 13 ja jatkaa siitä kulkueena Vanhalle Suurtorille.

Aurinkovoiman osuus energiajärjestelmässä kasvaa

Tutkija Sami Jouttijärven mukaan aurinkosähkön itse käytetyn osuuden maksimointi kotitalouksissa on kriittisen tärkeää.

Oman aurinkosähkön tuottaminen kannattaa tulevaisuudessa etenkin sellaisissa kodeissa, joita lämmitetään sähköllä, osoittaa Turun yliopiston tuore tutkimus.

Itsemääräämisoikeus ja rajoitustoimenpiteiden käyttö asumispalveluissa valvonnan kohteena

Lupa- ja valvontavirasto valvoo tänä vuonna itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä rajoitustoimenpiteiden käyttöä ympärivuorokautisissa asumispalveluissa. Ennalta ilmoittamattomia tarkastuskäyntejä tehdään ympärivuorokautista asumispalvelua tarjoaviin yksiköihin, joissa asiakkaina on iäkkäitä, kehitysvammaisia sekä mielenterveys- ja päihdeasiakkaita.

Röölässä nuottasilakkamarkkinat lauantaina

Rymättylän Röölän nuottasilakkamarkkinoilla sai syödäkseen kalaa. Kuva on vuodelta 2012.

Nuottasilakkamarkkinat järjestetään Röölässä lauantaina 7. maaliskuuta kello 10–14. Juontaja on Lassi Lähteenmäki . Järjestäjänä on Lions Club Rymättylä-Merimasku.

Nuorten aikuisten riski ajautua köyhyyteen tai syrjäytyä kasvanut

Yhä useampi nuori aikuinen on vaarassa ajautua köyhyyteen tai syrjäytyä. Nuorissa erityisesti yksinasuvien riski on kasvanut selvästi. Myös 30–49-vuotiaiden köyhyys- tai syrjäytymisriski on noussut, eläkeikäisten taas pienentynyt.

Legendojen vanhainkodissa ei eletä leppoisia vanhuuspäiviä

Tuhkimolla (vas. Eeva-Liisa Soisalo) ja prinssillä (Ruuben Strang) on vielä elämän ehtoopuolellakin kitkaa rakkaudessa.

Teatteriryhmä Onnenpotkun uutuusnäytelmässä Legendojen vanhainkoti rakastetut ja legendaariset satuhahmot viettävät vanhainkodissa leppoisia vanhuuspäiviään, kunnes muutaman rosvon saapuminen taloon sekoittaa arjen. Mitä kaikkea näille kuuluisuuksille on tapahtunut elämässä sen jälkeen, kun elokuvan lopputeksteissä on lukenut The End? Ovatko he eläneet elämänsä onnellisena loppuun asti?

Uusi verkkovalmennus tukee omaishoitajia

Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varha on tehnyt uuden maksuttoman verkkovalmennuksen alueen omaishoitajille. Tavoitteena on tukea omaishoitajien työtä ja auttaa heitä jaksamaan paremmin arjessaan.

Kotitalouksien kulutusluottokanta yli 28 miljardia euroa

Kotitalouksien kokonaiskulutusluottokanta oli viime vuoden lopussa 28,2 miljardin euroa ja sen vuosikasvuvauhti oli hidastunut 0,1 prosenttiin. Kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta noin puolet oli vakuudettomia kulutusluottoja (pois lukien ajoneuvolainat), ja niiden vuosikasvuvauhti oli 1,5 prosenttia.

Näköislehti

Urheilu

TPS ei ole pystynyt täyttämään Hannu Ansaksen jättämää aukkoa

TPS:n pelilliset otteet ovat jättäneet toivomisen varaa, mutta isoimmat ongelmat ovat kaukalon ulkopuolella.

TPS:n jääkiekkomiehistö nousi helmikuun lopulla ensimmäistä kertaa kuluvalla kaudella kiekko-Suomea laajasti puhuttaneeksi joukkueeksi. Syy ei ollut siinä, että Palloseura olisi huikeassa pelillisessä iskussa runkosarjan kaartuessa loppusuoralle. TPS:llä itse asiassa on totinen vääntäminen siinä, että selvittää tiensä 12 parhaan joukkoon ja pudotuspeleihin.

Inter kohtaa Ilveksen Liigacupin välierässä

Liigacupin loppuottelu pelataan joko Turussa tai Tampereella.

Liigacup jatkuu torstaina pelattavan lohkovaiheen päätösottelun jälkeen välierillä. Toisessa välierässä kohtaavat FC Inter ja Ilves, toisessa välierässä AC Oulu isännöi joko HJK:ta tai FC Lahtea riippuen torstain ottelun IFK Mariehamn–FC Lahti tuloksesta.

Inter kohtaa Odds Ballklubbin Norjassa

Inter hakee tuntumaa kesän Konferenssiliigan karsintoihin Norjasta.

Inter jatkaa harjoitusotteluita tällä viikolla Liigacupin välieräottelua odotellessa. Inter kohtaa sunnuntaina 8. maaliskuuta harjoitusottelussa Norjan toisella sarjatasolla pelaavan Odds Ballklubbin. Ottelu käynnistyy Norjassa kello 13 Suomen aikaa.

EräViikingit löi FBC Loiston Suomen Cupin finaalissa

Tuulia Lahden kavennusosuma ei riittänyt Loistolle. Kuva on vuodelta 2024.

Helsinkiläinen EräViikingit juhlii kaikkien aikojen ensimmäistä naisten Suomen Cupin voittoaan kaadettuaan iltapäivän loppuottelussa Turussa FBC Loiston 6–2.

Enni Virjonen teki viisiottelussa 19-vuotiaiden Suomen ennätyksen

Enni Virjonen.

Turun Urheiluliiton Enni Virjonen voitti naisten viisiottelun pistein 4 450 SM-hallikisoissa Espoon Kameleonten-hallissa. Se on kauden kotimainen kärkitulos ja 19-vuotiaiden Suomen ennätys. Virjonen paransi omaa aiempaa SE:tään 79 pistettä.

Satavuotias Turun Moottorikerho isännöi SM-enduroa toukokuussa

Väinö Santamäki.

Turun Moottorikerho juhlistaa sataa toimintavuottaan Turussa lauantaina. Toukokuussa seura isännöi enduromoottoripyöräilyn naisten ja nuorten SM-osakilpailua sekä veteraanien Suomen Cup -osakilpailua Raisiossa.