Orpon hallitus esittää Suomen ydinasekiellon purkamista. Ydinaseet on kielletty Suomen ydinenergialain neljännessä pykälässä. Kansanedustaja Johannes Yrttiaho (vas.) on toistuvasti vaatinut eduskunnassa Suomen ydinasepolitiikkaa ja valtiojohdon suunnitelmia päivänvaloon saamatta kysymyksiinsä ainoatakaan vastausta.

– Suomen hakiessa Natoon kaikki ydinaseita koskevat kriittiset varaumat jätettiin tekemättä toisin kuin muissa Pohjoismaissa. Se ei luvannut hyvää, sanoo Yrttiaho tiedotteessa.

Yhdysvaltojen kanssa solmittuun DCA-sopimukseen ei tehty ydinaseita koskevia varaumia.

– Olen kysynyt eduskunnassa pääministeriltä, ulkoministeriltä ja puolustusministeriltä lukemattomia kertoja, aikooko Suomi sallia ydinaseet alueellaan ja millaisia keskusteluja liittolaismaiden kanssa käydään, mikä on Suomen politiikka ydinaseiden suhteen. Useat merkit, kuten valtiojohdon toistuvat myötämieliset lausunnot julkisuudessa, ovat viitanneet ydinasekiellon purkamiseen. En ole kuitenkaan eduskunnassa saanut yhtä ainoaa vastausta kysymyksiini, Yrttiaho sanoo.

Viimeksi Yrttiaho kysyi pääministeriltä valtiopäivien avajaiskeskustelussa viime viikolla, onko valtiojohto keskustellut Ranskan kanssa sen ydinaseen eurooppalaistamisesta.

– Kaikesta päättäen näin oli tapahtunut Stubbin ja Macronin välillä, mutta Orpo sivuutti jälleen kerran kysymykseni, Yrttiaho sanoo.

Ranska ei ilmeisesti hyväksynyt Venäjän rajamaita hankkeeseensa. Suomi näyttääkin valmistautuvan Yhdysvaltain ydinaseiden jakopolitiikkaan Natossa. Taustalla ovat Yhdysvaltain tavoitteet Arktisella alueella.

– Olen myös vaatinut tietoa muun muassa Suomen osallistumisesta Naton ydinasesuunnitteluryhmään ja ydinsotaharjoituksiin. Britannia on palauttamassa ilmavoimiensa ydinasekykyä F35-hävittäjien avulla – Yhdysvaltoihin nojautuen. Mitä tekee Suomi, jonka tilaamat hävittäjät on mahdollista muuntaa samaan tarkoitukseen?

Yrttiaho kritisoi myös sitä, että nykyisen eduskunnan kansanedustajat eivät juuri ole pyrkineet selvittämään hallituksen suunnitelmia ydinasepolitiikkaa koskien.

– Peiliin on syytä katsoa. Naiivi usko Yhdysvaltain takaamaan niin sanottuun Naton ydinpelotteeseen on saanut elää kyseenalaistamatta. Tämä asenne on ulottunut myös mediaan. Koko Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan suunnanmuutos on ollut karmeaa kansanvallan mitätöimistä Nato-jäsenyyshakemuksesta alkaen. Kriittinen julkinen keskustelu kuuluu demokratiaan, mutta medialtakin tämä on militaristisen uhon keskellä unohtunut. Kriittiset äänet on leimattu jopa epäisänmaallisiksi, Yrttiaho sanoo.

– Nyt, näytelmän päätteeksi, eduskuntaryhmät ja valtaosa kansanedustajista yllätetään täysin mitä vakavammassa asiassa. Ydinaseiden salliminen Suomessa tarkoittaisi eskalaatiota Itämeren ja Arktisen alueella. Sillä olisi vaikutus myös paljon laajemmin nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikäli varmuutta Suomesta ydinaseettomana alueena ei ole, tulee Suomesta mahdollinen ensi-iskujen kohde suurvaltojen konfliktissa. Mitään vaarallisempaa ei voi tässä tilanteessa edes kuvitella kuin ydinasekiellon purkaminen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)