75 prosenttia suomalaisista ei tiedä, mitä tapahtuu vainajan omaisuudelle, jos toinen aviopuolisoista kuolee ja hänellä on lapsia. Jos perinnönjako tulee yllätyksenä, siihen on myös vaikea varautua, huomauttaa johtaja Veera Lammi LähiTapiola Henkiyhtiöstä.

Monessa suomalaisperheessä elää sitkeä käsitys siitä, että aviopuoliso perii puolisonsa automaattisesti. Todellisuudessa näin ei useinkaan ole, jos parilla on lapsia eikä testamenttia ole tehty.

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn mukaan kolme neljästä suomalaisesta (75 %) ei tiedä, mitä tapahtuu vainajan omaisuudelle, jos toinen aviopuolisoista kuolee ja hänellä on lapsia. Vain joka neljäs vastaaja tiesi asian oikein. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian ja siihen vastasi 1 049 suomalaista.

– Perintöasiat eivät ole useimmille arkipäiväisiä, eikä niitä välttämättä tule ajatelleeksi ennen kuin on pakko. Juuri siksi tieto on tärkeää: jos perinnönjako tulee yllätyksenä, siihen on myös vaikea varautua, huomauttaa johtaja Veera Lammi LähiTapiola Henkiyhtiöstä tiedotteessa.

Perintökaaren mukaan vainajan ensisijaisia perillisiä ovat rintaperilliset eli lapset ja heidän jälkeläisensä. Vainajan puoliso eli leski perii vain silloin, jos vainajalla ei ole lapsia – tai jos asiasta on määrätty testamentissa.

Arjen katsaus -kyselyssä yleisin vastaus (36 %) oli, että vainajan omaisuus jaetaan puoliksi lesken ja lasten kesken. Tämä kuulostaa monen mielestä loogiselta, mutta ei vastaa perintölainsäädäntöä. Kahdeksan prosenttia vastaajista uskoi lesken perivän kaiken. Yhteensä siis lähes puolet vastaajista (44 %) ajatteli lesken perivän puolisonsa omaisuutta, vaikka vainajalla olisi lapsia.

– Todellisuudessa lesken ja vainajan omaisuudelle tehdään ensin ositus tai omaisuuden erottelu – riippuen siitä, onko parilla avioehtoa. Sen jälkeen vainajan osuus periytyy lapsille. Leski ei saa kuolinpesästä muuta, ellei testamentissa ole toisin määrätty, Lammi selventää.

Kyselyyn vastanneista 12 prosenttia sanoi, että lapset perivät vainajan omaisuuden. Joka viides (19 %) ei osannut vastata kysymykseen lainkaan.

Lesken asema tunnettiin hieman huonommin lapsettomissa kotitalouksissa, joissa 20 prosenttia vastasi oikein. Myös lapsiperheissä epävarmuus oli yleistä.

– Oikea vastaus oli harhaluuloa yleisempi vain kahden lapsen kotitalouksissa, ja niissäkin niukasti. Kolmen tai useamman lapsen perheissä yli puolet ajatteli, että perintö jaetaan tasan lesken ja lasten kesken, Lammi kertoo.

Lammin mukaan perintöasioissa tärkeintä ei ole juridiikan ulkoa osaaminen, vaan se, että omasta tilanteesta ollaan tietoisia ja asioista uskalletaan keskustella ajoissa.

– Testamentti on usein keskeinen keino turvata puolison asemaa, jos perheessä on lapsia. Myös keskinäinen henkivakuutus on hyvä tapa varmistaa, että leskellä on taloudellista turvaa elämän muuttuessa, Lammi sanoo.

LähiTapiolan aiemman kyselytutkimuksen mukaan vain 19 prosenttia suomalaisista on tehnyt testamentin ja 34 prosenttia ottanut henkivakuutuksen. Alle kolmasosa suomalaisista kertoo keskustelleensa läheistensä kanssa siitä, miten raha-asiat tai muut käytännön asiat hoituvat kuoleman jälkeen.

– Kannustan keskustelemaan asioista etukäteen, etteivät ne tule yllätyksenä kaikkein raskaimmassa hetkessä. Ennakointi voi helpottaa paitsi taloudellista tilannetta myös surun keskellä tehtäviä päätöksiä, Lammi sanoo.

Kyselyyn vastasi 1 049 henkilöä 12.–19. syyskuuta. Vastaajat edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä koko aineiston tasolla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)