Perustoimeentulotuen saajien määrä ja menot kasvoivat viime vuonna selvästi. Tukea sai 6,4 prosenttia Suomessa asuvista, ja kuntavertailussa saajien osuus oli suurin Vantaalla. Eniten perustoimeentulotukea maksettiin asumismenoihin.

Kunnan väestömäärään suhteutettuna perustoimeentulotuen saaminen oli yleisintä Vantaalla, missä 11,9 prosenttia väestöstä sai perustoimeentulotukea. Pienin saajien osuus oli Luodossa, jossa perustoimeentulotukea sai prosentti kunnan väestöstä.

Kelan maksamaa perustoimeentulotukea sai yhteensä 256 900 kotitaloutta. Saajakotitalouksien määrä kasvoi 2,9 prosenttia edellisvuodesta. Yksittäisiä perustoimeentulotuen saajia oli yhteensä 365 000 henkilöä, mikä oli 2,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

20–24-vuotiaat miehet (22 100 saajaa) olivat perustoimeentulotuen suurin saajaryhmä.

Kela maksoi perustoimeentulotukea 1 001 miljoonaa euroa, kun myös etuuden palautukset otetaan huomioon. Maksettujen perustoimeentulotukien määrä kasvoi 21,4 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna.

Yksittäiselle saajakotitaloudelle maksettiin keskimäärin 574 euroa kuukaudessa.

Perustoimeentulotukimenoista suurin osuus kohdistui asumismenoihin. Asumismenoihin maksettiin yhteensä 460 miljoonaa euroa, mikä vastasi 45,9 prosenttia kaikista perustoimeentulotukimaksuista. Perustoimeentulotuen perusosaan kuuluvia menoja maksettiin 456 miljoonaa euroa eli 45,5 prosenttia kokonaismäärästä.

Perustoimeentulotukea sai yhteensä 77 400 vuoden aikana vähintään yhtenä kuukautena tulottomana ollutta kotitaloutta, mikä on 30 prosenttia kaikista saajakotitalouksista. Valtaosalla tulottomista saajakotitalouksista peräkkäisten tulottomien tukikuukausien lukumäärä oli 1–3, kun tukikuukausien lukumäärä on päätelty kotitalouden tilastovuoden viimeisen perustoimeentulotuen maksun perusteella.

Saajakotitalouksien määrään suhteutettuna eniten tulottomia perustoimeentulotuen saajakotitalouksia oli Etelä-Karjalan hyvinvointialueella, jossa tulottomien osuus oli 34,1 prosenttia kaikista alueen saajakotitalouksista.

Tulottomilla saajakotitalouksilla tarkoitetaan kotitalouksia, joilla ei ollut mitään tuloja tai jotka saivat vain verottomia tuloja tai etuuksia, kuten asumistukea.

Helmikuun alussa voimaan tulleen lain mukaan toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa aiempaa useammissa tilanteissa ja aiempaa enemmän, jopa 50 prosentilla. Perusosan alentaminen kohdistuu ennen kaikkea juuri tulottomiin, sillä se liittyy ensisijaisten etuuksien puuttumiseen ja siihen, että tuen saaja ei ole ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi työllisyyspalveluihin tai on saanut sieltä karenssin.

– Perusosa alennetaan aina yksittäiseltä saajalta, ei kotitaloudelta, mutta valtaosa tulottomista on yhden henkilön kotitalouksia. Perusosan alentamiseen liittyy myös harkintaa, sillä se ei saa vaarantaa henkilön ihmisarvoista elämää tai olla muuten kohtuutonta, sanoo tutkija Tuija Korpela tiedotteessa.

Maaliskuusta voimaan tulee myös muita merkittäviä muutoksia laissa toimeentulotuesta. Kaikkien 18 vuotta täy­­ttäneiden toimeentulotuen perusosaa leikataan 2–3 prosentilla ja kaikki 18 vuotta täyttäneiden ansiotulot (palkka- ja yrittäjätulot) huomioidaan tuloina täysimääräisesti. Lakimuutosten kohdejoukoista voi lukea tarkemmin tutkimusblogista.

Kela voi hyväksyä perustoimeentulotuen asumismenoja vain kuntakohtaisiin enimmäisrajoihin saakka, ellei asiakkaalla ole laissa määriteltyä erityistä perustetta ylitykselle. Jos hakijan asumismenot ylittävät enimmäisrajan, Kela kehottaa asiakasta etsimään edullisempaa asuntoa kolmen kuukauden kuluessa.

22 000 Manner-Suomen kotitaloutta ohjattiin etsimään edullisempaa asuntoa myöntävien perustoimeentulotukipäätösten perusteella. Eniten ohjauksia tehtiin Helsingissä, jossa edullisemman asunnon etsimiseen ohjattiin 4 100 kotitaloutta. Vähiten ohjauksia tehtiin Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella, jossa vastaava määrä oli 200 kotitaloutta.

Ohjausten määrä väheni edellisestä vuodesta, jolloin Kela ohjasi 33 000 kotitaloutta etsimään edullisempaa asuntoa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)