Tuoreen poliisibarometritutkimuksen aineistosta selviää, että monet seksuaalirikoksen kohteeksi joutuneista ovat kokeneet poliisin toiminnan ja rikosprosessin yleisemminkin epäoikeudenmukaiseksi. Uhrien kokemusten mukaan heidän kertomustaan ei ole asianmukaisesti kuultu tai uskottu, heihin ei ole suhtauduttu kunnioittavasti tai poliisin kysymykset ovat tuntuneet syyllistäviltä.

Väkivaltarikoksen uhreilla puolestaan korostuu kokemus siitä, että poliisilta ei ole saatu sellaista apua kuin olisi tarvittu. Uhrien mukaan poliisin toiminnalla ei ole ollut vaikuttavuutta: juttua ei ehkä ole otettu käsittelyyn lainkaan tai se ei ole edennyt tai selvinnyt.

– Väkivalta- tai seksuaalirikoksen uhrikokemukseen viitanneita vastaajia oli vain 1–2 prosenttia kaikista avokysymykseen vastanneista, mutta heidän kokemuksillaan oli suuri merkitys. Ne vähensivät merkittävällä tavalla poliisia kohtaan tunnettua luottamusta, summaavat tutkimuksen tekijät, Poliisiammattikorkeakoulun tutkijat Matti Vuorensyrjä ja Jenita Rauta.

Kirjassa käsitellään muun muassa sitä, miksi seksuaali- tai väkivaltarikoksen kohteeksi joutuneet kokevat tavallista syvempää epäluottamusta poliisin toimintaa kohtaan.

Kirjassa kysytään myös, miksi kansalaisten luottamus poliisin toimintaa kohtaan kesti niin sanotun Aarnio-tapauksen. Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio tuomittiin muun muassa useista törkeistä huumausainerikoksista pitkään vankeustuomioon.

Monen vastaajan mukaan korruptiota on Suomessa yleisesti – ja poliisissa erityisesti – vain vähän. Tähän vastaajat olivat päätyneet niin oman kokemuksen kuin julkisuuden ja vertailevan tutkimustiedonkin perusteella. Vaikka vastaajat kokivat Aarnio-tapauksen vakavaksi ja tuomittavaksi, heidän arvionsa mukaan kyseessä oli kuitenkin todennäköisesti vain yksittäistapaus.

Poliisia kohtaan tunnetun luottamuksen avaintekijänä on kansalaisten kokemus siitä, että poliisi on puolueeton, kohtelee kaikkia yhdenvertaisesti ja kohtaa kansalaiset ja asiakkaat kunnioittavasti arjen vuorovaikutustilanteissa. Havainnot toistuvat samanlaisina sekä kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa että Suomeen kohdistuvassa tutkimuksessa.

Poliisibarometritutkimuksen 2022 aineisto kerättiin loka–joulukuussa 2022. Otoksen 8 500 henkilöstä tutkimukseen vastasi 4 044 henkilöä (47,6 prosenttia). Poliisibarometri on tutkimussarja, jonka ensimmäinen tutkimus toteutettiin vuonna 1999.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)