Museokeskus Vapriikki on käynnistänyt ainoalaatuisen tutkimuksen Turun tuomiokirkossa. Sen tutkijat ovat nostaneet vuonna 1612 kuolleen Kaarina Maununtyttären sarkofagistaan. Vainajasta otetaan näytteitä, joita tutkitaan nykyaikaisin menetelmin. Kaarina palautetaan leposijaansa perjantaina eli häntä ei siirretä pois kirkosta.

Kaarina Maununtytär oli hetken Ruotsin kuningatar Eerik XIV:n puolisona. Eerik syrjäytettiin ja Kaarinan aika kuningattarena kesti vain pari kuukautta vuonna 1568. Hän seurasi Eerikiä vankeuteen muun muassa Turun linnaan mutta eli pääosan elämäänsä Liuksialan kuninkaankartanossa Kangasalassa. Se selittää myös Vapriikin kiinnostuksen.

Kaarinan hautarauhaa ei häiritä ensimmäistä kertaa. Hänet siirrettiin vuonna 1867 Tottin hautakammiosta sarkofagiin Tuomiokirkossa. Silloin elettiin kansallisen heräämisen aikaa ja etsittiin merkkihenkilöitä historiasta kansakunnan esikuviksi. Nyt motiivi on toinen.

– Me etsimme Kaarina Maununtytärtä ihmisenä, kuvailee Vapriikin näyttelypäällikkö Maj Meriluoto.

Kaarinan tarinasta tekee erikoisen myös nousu talonpoikaistosta vaatimattomista oloista kuningattareksi. Mikä nykyään on melko tavallista oli aikanaan ennenkuulumatonta.

Kohde on poikkeuksellinen paitsi Suomen myös Pohjoismaiden mittakaavassa. Meriluodon mukaan vain kuningas Maunu Ladonlukon haudan tutkimukset Ruotsissa on samaa kaliiperiä.

Mitä uusin tutkimusmenetelmin voidaan saada selville? Käytössä ovat muiden muassa osteologia eli luututkimus, muinais-DNA-analyysi, paleoproteomiikan menetelmät ja tekstiilianalyysi. Pienistä näytteistä, kuten hiekanjyvän kokoisesta hammaskiven palasta tai ihmisen pienimmistä luista kuten kuuloluista saadaan tietoa varhaislapsuudesta, ravinnosta, terveydentilasta ja jopa ulkonäöstä.

– DNA-tutkimus on ollut paljon pinnalla. Näyttelymme perustuvat aina viimeiseen tutkimukseen, summaa Meriluoto.

Kaarinan on vihjailtu olleen ehkä suomalaista syntyperää. DNA-tutkimuksella pystytään ehkä selvittämään onko näin.

Tutkimuksen kohteena ovat myös Kaarinan tytär prinsessa Sigrid ja tuntematon pikkulapsi, joka voisi olla Kaarinan poika Henrik.

– Uudet menetelmät voivat kumota tai vahvistaa, arvioi tutkija Ulla Nordfors.

Kaarinan hauta ei ole muinaismuisto, joten tutkimuksiin riittää kirkkoherran lupa. Kun kirkko sulkeutui remontin vuoksi, oli mahdollista avata Kaarinan sarkofagi. Tuomiorovasti Aulikki Mäkinen on tyytyväinen tutkijoiden tapaan lähestyä asiaa ja vainajaa.

– He ovat olleet erittäin tarkkoja siitä, kuka saa olla mukana käsittelyssä ja kuka saa katsoa. Meille on tärkeää, että Kaarina ei ole kaikkien katsottavissa, töllisteltävissä, linjaa Mäkinen.

Kirkossa pidetään rukoushetki, kun arkku suljetaan.

Tuloksia joudutaan odottamaan pari vuotta. Tuloksia luetaan ensin tieteellisistä artikkeleista. Sitten vuorossa on näyttely Kaarinasta Vapriikissa Tampereella vuonna 2028.

Lasse Virtanen