Kuolemaan johtaneet huviveneilyonnettomuudet Suomessa ovat vähentyneet viime vuosina, vaikka veneilyn suosio on kasvanut. Silti onnettomuuksia tapahtuu edelleen, etenkin sisävesillä. Viime vuonna huviveneonnettomuuksissa menehtyi 34 henkilöä, mikä on yksi henkilö edeltävää vuotta vähemmän. Tiedot selviävät Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin viime vuotta koskevista ennakkotilastoista.

Eniten kuolemaan johtaneita onnettomuuksia, 13, sattui Vuoksen vesistössä, jossa nousu oli dramaattinen edellisvuoden seitsemään menehtyneeseen verrattuna. Alkoholin osuus vesiliikennekuolemissa on alustavan tilaston mukaan laskenut kymmenen vuoden keskiarvoon verrattuna. Kymmenen vuoden keskiarvona alkoholin osuus kuolemissa oli 41 prosenttia, kun viime vuonna se oli osallisena 24 prosentissa tapauksista.

Huviveneonnettomuuksissa menehtyi viime vuonna 34 henkilöä. Kuolemaan johtaneita tapauksia tapahtui alueellisesti eniten Vuoksen vesistössä, jossa menehtyneitä oli lähes kaksinkertainen määrä verrattuna edellisvuoden tilanteeseen. Vuosien 2016–25 aikana huviveneilyonnettomuuksissa Suomessa on menehtynyt 27–52 henkeä vuosittain. Veneilyonnettomuuksien kokonaismäärä ei ole merkittävästi muuttunut 2020-luvulla.

Kaikki veneilyonnettomuuksissa menehtyneistä olivat viime vuonna miehiä. Valtaosa menehtyneistä oli yli 55-vuotiaita ja heidän osuutensa kaikista kuolonuhreista oli noin 65 prosenttia.

Suurin osa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista tapahtuu pienillä moottoriveneillä ja soutuveneillä. Teknisten vikojen tai sään merkitys onnettomuuksien taustalla on vähäinen – sen sijaan veneen kaatuminen ja inhimilliset tekijät ovat keskeisiä onnettomuuteen johtavia syitä. Aiemmista vuosista poiketen alkoholi oli nyt osallisena vain neljäsosassa kuolemantapauksista.

– Jokainen voi edistää veneilyturvallisuutta omilla valinnoillaan ja vastuullisella toiminnalla. Merkittävä riskitekijöiden yhdistelmä vesillä on pelastusliivien puute ja kiikkerä vene. Pelastusliivien käyttö etenkin avoveneissä vähentäisi kuolemantapauksia huomattavasti. Ja ennen vesille lähtöä sekä vesillä tulee aina pitää korkki kiinni. Lisäksi jokaisen olisi hyödyllistä harjoitella, miten kaatuneeseen veneeseen pääsee takaisin vedestä, muistuttaa johtava asiantuntija Kimmo Patrakka tiedotteessa.

Vuodesta 2017 alkanut ensirekisteröintien kasvu taittui jo vuonna 2021 laskuun, ja se jatkuu edelleen. Moottoriveneiden osuus ensirekisteröinneistä on kasvanut ja oli viime vuonna 79 prosenttia, kun keskiarvo ajanjaksolla 2018–25 oli 72 prosenttia. Vesiskoottereiden osuus ensirekisteröinneistä laski viime vuonna 2025 ja oli 18 prosenttia, kun keskiarvo ajanjaksolla 2018–25 oli 25 prosenttia. Edellisvuoteen verrattuna vesiskoottereita ensirekisteröitiin miltei puolet vähemmän, pudotusta 46 prosenttia.

Käytä aina pelastusliivejä. Älä liiku vesillä päihtyneenä. Tunne veneesi ja varmista sen kunto sekä varusteiden asianmukaisuus. Tarkista sääolosuhteet ennen lähtöä ja kerro läheisille matkasuunnitelmastasi.

Älä luota sähköisiin karttoihin, pidä mukana ajantasaiset merikartat. Huolehdi, että polttoainetta on riittävästi ja varaa myös varatankki. Opettele väistämissäännöt ja tutustu vesiliikennelakiin sekä veneen päällikön vastuisiin. Hanki meri-VHF-lupa ja pätevyys sen käyttöön. Tallenna puhelimeesi hätänumerot: meripelastuksen numero on 0294 1000 ja sisävesillä soita 112.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)