Tuoreen selvityksen mukaan joka toinen suomalainen (56 %) kokee olevansa hieman tai huomattavasti ylipainoinen, ja valtaosa heistä ei ole tyytyväinen omaan kehoonsa. Lähes 80 prosenttia ylipainoisista on harkinnut laihduttamista, mutta kaksi viidestä uskoo epäonnistuvansa pitkäjänteisen motivaation puuttumisen takia. Lihavuuslääkäri André Heikius muistuttaa, että lihavuus on krooninen, uusiutuva sairaus eikä oman ylipainon kanssa ei tarvitse puurtaa yksin.

Navamedicin teettämän selvityksen mukaan useampi kuin joka toinen suomalainen (56 %) kokee olevansa hieman tai huomattavasti ylipainoinen. Itseään hieman ylipainoisena pitävistä kaksi viidestä (40 %) kertoo, ettei ole tyytyväinen omaan kehoonsa. Vastaavasti itseään huomattavasti ylipainoisena pitävistä jopa kolme neljästä (72 %) ei ole tyytyväinen omaan kehoonsa. Valtaosa suomalaisista (86 %) kokee, että ylipainoon suhtaudutaan negatiivisesti riippumatta siitä, mikä vastaajan oma paino tai suhtautuminen omaan kehoon on.

– Tutkimuksen mukaan itseään ylipainoiseksi kokevista joka toinen (54 %) tiedostaa, että hänen tulisi syödä terveellisemmin. Tunnesyöminen on hyvin tavallinen syy ylipainon kertymiseen ja tutkimuksemme mukaan kaksi viidestä itseään ylipainoiseksi kokevista myöntää syövänsä enemmän tai epäterveellisemmin stressaantuneena (39 %) tai, kun kokee alakuloisuutta (38 %), sanoo Navamedicin Suomen maajohtaja Krister Sagulin tiedotteessa.

Neljä viidestä (79 %) itseään ylipainoiseksi kokevasta kertoo harkinneensa laihduttamista. Syissä, miksi painoa halutaan pudottaa, korostuvat selvästi yleisen hyvinvoinnin edistäminen (99 %) sekä halu ehkäistä sairauksia (93 %).

Suomalaiset turvautuvat ensi sijassa perinteisiin laihdutuskeinoihin kuten ruokavalion muokkaamiseen (81 % laihduttamista harkinneista) ja liikkumiseen (70 %). Erilaisiin dieetteihin, kuten pätkäpaastoon tai ketodieettiin, tukeutuisi 18 prosenttia laihduttamista harkinneista. 16 prosenttia haluaisi kokeilla ruokahalua vähentävää, tablettimuotoista lääkettä ja lähes yhtä monta (15 %) olisi valmis kokeilemaan ruokahalua vähentävää, injektoitavaa lääkettä.

– On tärkeä tunnistaa, että lihavuus on krooninen, uusiutuva sairaus. Se ei ole merkki heikosta itsekurista. Oman ylipainon kanssa ei myöskään tarvitse puurtaa yksin, vaan siihen on tänä päivänä saatavilla monipuolista ja tutkitusti tehokasta apua, kuten terveydenhuollon ammattilaisten valmentavaa tukea, yksilöllisiä hoitosuunnitelmia sekä tarvittaessa erilaisia lääkehoidollisia ratkaisuja osana kokonaisuutta, kertoo Painoklinikan ylilääkäri André Heikius.

Heikiuksen mukaan on hyvä huomioida, että painonpudotus ei ole lyhyt projekti vaan pitkäjänteinen prosessi, jossa keho ja mieli sopeutuvat hitaasti.

Laihduttamista harkinneiden keskuudessa kaksi viidestä uskoo epäonnistuvansa juuri pitkäjänteisen motivaation puuttumisen takia. 44 prosenttia laihduttamista harkinneista kokee, ettei pystyisi ylläpitämään tarvittavaa ruokavaliota ja ruokarytmiä, ja lähes yhtä monta (42 %) kokee, ettei pystyisi ylläpitämään liikuntaa tarvittavalla tasolla.

Laihduttamiseen ollaan valmiita panostamaan rahaa. 64 prosenttia laihduttamista harkinneista olisivat valmiita panostamaan enintään 50 euroa kuukaudessa muiden arkikulujen lisäksi. Joka viides (21 %) olisi valmis panostamaan rahaa enintään sata euroa kuukaudessa. Kuitenkin joka viides (21 %) laihduttamista harkinnut kertoo myös, ettei olisi varaa ruokahalua vähentäviin lääkekuluihin.

Heikiuksen mukaan on täysin ymmärrettävää, että mahdolliset lääkekustannukset mietityttävät.

– Lääkäriltä kannattaa varmistaa, onko mahdollista saada Kela-korvattava laihdutuslääke. Kela-korvauksia voi saada esimerkiksi, jos BMI-painoindeksi on vähintään 40 kg/m2 tai vähintään 35 kg/m2, jonka lisäksi potilaalla on jokin lihavuuteen liittyvä lääkehoitoa vaativa sairaus, kuten tyypin 2 diabetes, dyslipidemia tai kohonnut verenpaine. On kuitenkin hyvä muistaa, että lääkehoito ei korvaa elämäntapamuutosta, mutta tukee sitä usein ratkaisevasti.

Sekä Heikius että Sagulin peräänkuuluttavat yhteiskunnallista keskustelua siitä, miten lihavuuden hoitoon pääsyä voitaisiin tasa-arvoistaa, sillä kyse on terveydestä, ei kosmeettisesta asiasta.

Tiedon lisääminen saatavilla olevasta tuesta ja mahdollisen lääkehoidon Kela-korvattavuudesta on tärkeää, sillä valtaosa (71 %) kaikista kyselytutkimukseen vastanneista ei ollut tietoinen siitä, että painonhallintalääkkeet voivat olla Kela-korvattavia.

– Avun hakeminen ei ole epäonnistumista, vaan järkevä päätös kroonisen sairauden hoidossa, Heikius linjaa.

Taloustutkimuksen Navamedicille joulukuussa toteutettuun väestötutkimukseen vastasi 1 129 täysikäistä suomalaisia. Datankeruu toteutettiin internetpaneelissa 8.–10. joulukuuta ja tulokset on painotettu väestöä edustavaksi. Vastausten virhemarginaali on enimmillään koko vastaajajoukon osalta 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)