Tasapaino muodostuu monesta tekijästä, ja etenkin liukkailla keleillä sen merkitys korostuu. Hyvä tasapaino voi parhaimmillaan suojata kaatumisilta ja vakavilta tapaturmilta. Tasapainoa tulisikin harjoittaa monipuolisesti ja säännöllisesti.

Ihmisen tasapainojärjestelmä on monipuolinen kokonaisuus. Sen keskeisiä osia ovat näköaisti, kosketus- ja liiketunto sekä sisäkorvassa sijaitseva tasapainojärjestelmä, joka aistii muun muassa pään liikettä ja painovoimaa.

Pihlajalinnassa työskentelevä neurologiaan erikoistunut fysioterapeutti, TtM, FT Matti Vartiainen korostaa tasapainon hallinnan koostuvan monesta muustakin tekijästä.

– Tasapainon hallinta on monen eri tekijän saumatonta yhteistyötä. Tarvitaan lisäksi muun muassa lihasvoimaa, refleksejä sekä erilaisia aisteja. Kaiken keskiössä ovat tietenkin aivot, jotka säätelevät kokonaisuutta, Vartiainen tiivistää tiedotteessa.

Talven liukkaat kelit haastavat tasapainoa. Etenkin pimeällä ympäristön havainnointi vaikeutuu, mikä vaikuttaa myös tasapainoon.

– Aivot muuttavat pään tai silmien liikkeen kautta tulevat ärsykkeet lihasten säätelyksi. Jos esimerkiksi liukas alusta tulee yllättäen jalan alle, mutta sitä ei aisti riittävän nopeasti, myöskään lihakset eivät reagoi ajoissa ja kaatuminen on todennäköistä, Vartiainen avaa.

Talvikeleillä pystyssä pysymiseen vaikuttaa tasapainon lisäksi moni asia, kuten teiden kunto ja valaistus. Vartiainen muistuttaa myös oikeanlaisista varusteista.

– Nastakengillä on tutkitusti selvästi liukastumisia ehkäisevä vaikutus. Kengänpohjaan asetettavat pelkän päkiän tai kantapään liukuesteet eivät välttämättä suojaa kaatumisilta yhtä tehokkaasti. Myös kävelysauvoista voi joissain tilanteissa olla apua tasapainon hallinnassa, Vartiainen sanoo.

Ulkona liikkuessa on tärkeää keskittyä ympäristöönsä.

– Pelkästään ajattelu vie liikkeen ja tasapainon säätelystä oman osansa, sillä aivoilla on iso rooli tasapainon hallinnassa. Jos keskittyminen on muualla tai ihminen on väsynyt, myös tasapainomme on heikompi. Esimerkiksi puhelimen käyttö kävellessä heikentää havainnointikykyämme ja siten myös tasapainoa.

Oman tasapainon voi helposti testata kotona. Tavoitetaso riippuu muun muassa iästä ja lähtötasosta. Tasapainoa testatessa on aina tärkeää huolehtia turvallisuudesta.

– Eri ikäisille on eri tavoitetasot tasapainon suhteen. Esimerkiksi nuoren ihmisen tulisi pystyä seisomaan yhdellä jalalla silmät kiinni vähintään kymmenen sekunnin ajan suuremmin horjumatta. Jos tämä ei onnistu, on tasapainoa syytä kehittää, Vartiainen kertoo.

Iäkkäämmillä tavoitetaso on eri. Vartiainen neuvoo kokeilemaan esimerkiksi seisomista jalat yhdessä vähintään kymmenen sekunnin ajan. Mikäli tämä sujuu ongelmitta, voi samaa kokeilla silmät suljettuina tai jalat peräkkäin.

– Tasapainoa testatessa ei välttämättä vielä selviä, missä tasapainon osa-alueessa on kehitettävää, ja myös siksi tasapainoa on hyvä harjoittaa monipuolisesti. Kaikki horjuminen ei ole merkki huonosta tasapainosta, vaan esimerkiksi väsymys vaikuttaa tasapainoon.

Erilaiset päkiöille ja kantapäille nousut sekä yhden jalan seisonnat ovat esimerkkejä tavoista kehittää omaa tasapainoa. Osa-alue, joka tasapainoharjoittelussa Vartiaisen mukaan usein unohtuu, on pään ja silmien liike ja niiden vaikutus tasapainoon.

– Voi esimerkiksi seisoa jalat peräkkäin tai yhdellä jalalla ja käännellä päätä puolelta toiselle. Katsetta on hyvä viedä eri suuntiin samalla kun tasapainoilee ja haastaa tasapainoa myös erilaisilla alustoilla. Pään ja silmien liikkeen havainnointi yhdessä erilaisen alustan kanssa on olennainen osa tasapainon hallintaa, eikä näiden harjoittamista tule unohtaa, Vartiainen kertoo.

Tasapaino kehittyy monen muun liikkumisen ohella, mutta tarkoituksenmukainen tasapainoharjoittelu unohtuu helposti. Vartiaisen mukaan tasapainoharjoittelun voi helposti tuoda osaksi muuta liikuntaharrastusta.

– Esimerkiksi alkulämmittelyyn on hyvä ottaa muutamia tasapainoa harjoittavia liikkeitä mukaan. Kuntosalilla sarjatauot voi käyttää hyödyksi ja esimerkiksi seistä hetken yhdellä jalalla. On parempi harjoittaa tasapainoa useita kertoja viikossa lyhyempiä aikoja kuin kerralla pitkään.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)