Varsinais-Suomen Yrittäjien mielestä hallituksen esitys hankintalain uudistamisesta on odotettu ja tervetullut. Hallitus antoi esityksen eduskunnalle torstaina.

– On erittäin hyvä, että laki on nyt saatu eduskunnan käsittelyyn. Varsinais-Suomen Yrittäjät on pitänyt lakimuutosten tärkeyttä esillä pitkään. Erityisesti inhouse-yhtiöiden markkinoilla toimimisen suitsiminen on pitkäaikainen tavoitteemme, Varsinais-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Stina Siikonen sanoo tiedotteessa.

Siikonen toimii myös Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajana.

Julkisomisteisia sidosyksiköitä eli niin sanottuja inhouse-yhtiöitä koskevaa sääntelyä täsmennetään lakiesityksessä hallitusohjelman mukaisesti siten, että hankintayksikön tulisi jatkossa omistaa vähintään kymmenen prosenttia inhouse-yhtiöstä, jolta se tekee suoria suorahankintoja ilman kilpailutusta. Yrittäjät pitää uudistusta tärkeänä. Vaade ulottuu myös sidosyksiköiden tytär- ja sisaryhtiöihin.

– Lakimuutoksella taataan julkisen rahankäytön avoimuutta, joka on vaarantunut inhouse-järjestelyillä. Samalla avataan markkinaa yrityksille ja lisätään mahdollisuuksia kasvulle ja työpaikoille. Veronmaksajien rahoja tulee pitkässä juoksussa myös säästymään, Siikonen katsoo.

– Valtion, kuntien ja muiden julkisten toimijoiden tehtävänä on mahdollistaa yritysten toiminta ja luoda ympäristö, jossa ne voivat kasvaa ja menestyä. Niiden tehtävä ei ole häiritä markkinaa. 

Hankintalaki on aiemmin mahdollistanut kilpailutusten välttämisen jopa yhden osakkeen nimellisellä omistuksella. Suomessa toimii satoja julkisomisteisia inhouse-yhtiöitä, jotka toimivat samoilla markkinoilla yksityisten yritysten kanssa. Kunnat ja hyvinvointialueet ovat hankkineet omilta yhtiöiltään tukipalveluita ilman kilpailutuksia vain prosentin murto-osien omistuksella.

– Hankintalain uudistukset tähtäävät markkinoiden aiempaa parempaan toimintaan kilpailutuksia lisäämällä. Me yrittäjät olemme notkeaa porukkaa, joita uudet markkina-alueet kiinnostavat. Nyt on yrittäjille hyvä aika alkaa tutkia esimerkiksi kuntien tulevia tarpeita, tutustua ehkä itselle uuteen asiakasryhmään ja kartoittaa liiketoimintamahdollisuuksia. Tietolähteinä voi käyttää esimerkiksi kuntien avointa ostolaskudataa, Siikonen toteaa.

Markkinakartoituksen ja markkinavuoropuhelun lisääminen ei Suomen Yrittäjien mielestä lakiesityksessä toteudu riittävästi. Esityksessä markkinakartoitus olisi pakollinen vasta yli kymmenen miljoonan euron hankinnoissa.

– Markkinavuoropuhelu on hyvä työkalu ja sitä kannattaa hyödyntää jo huomattavasti pienemmissäkin hankinnoissa, kuin lakiesitys vaatii. Ylipäätään hankintaosaaminen korostuu edelleen ja sen vahvistaminen on myös yrittäjäjärjestön tähtäimessä. Tuemme kaiken kokoisia kuntia ja kaupunkeja hankintatyössä, jotta parhaalla kilpailulla sekä ruokitaan elinvoimaa että tehostetaan eurojen käyttöä, Siikonen sanoo.

Suomen Yrittäjät esittää, että markkinakartoituksesta tehdään pakollinen osa kaikkia kansalliset kynnysarvot ylittäviä hankintoja. Yrittäjät esittää, että eduskunta voi esitystä tältä osin korjata.

Lakiesityksessä ehdotetaan myös, että avoimessa menettelyssä olevat julkiset kilpailutukset tulee jatkossa uusia, mikäli niihin tulee vain yksi tarjous. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan vain 40 prosenttiin kilpailutuksista osallistuu enintään kaksi tarjoajaa.

Hankintalakia muutettaisiin lakiesityksessä pk-yritysten näkökulmasta parempaan suuntaan myös siten, että EU-kynnysarvojen ylittävät hankinnat tulisi lähtökohtaisesti jakaa osiin ja ratkaisusta valittaminen mahdollistetaan. Esitetty yhden tarjouksen kilpailutusten uusimisvelvoite voi vähentää hankintojen räätälöintiä tietyille toimijoille. Läpinäkyvyyttä parannetaan velvoittamalla hankintayksiköt tekemään jälki-ilmoitukset suorahankinnoista ja sopimusmuutoksista

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)