Maanteiden talvikunnossapidossa on onnistuttu tähän asti kohtalaisen hyvin, vaikka hankaliakin kelejä on ollut. Pääkaupunkiseudulla oli alkuvuoden pakkasten myötä nykyisin varsin harvinainen vakiintuneen talvikelin jakso, kun taas Etelä-Lapissa sateisen joulukuun myötä kului ennätysmäärä liukkaudentorjunta-aineita. Talvi jatkuu, mutta katseita käännetään jo osin myös kohti kevättä.

Talvi alkoi valtakunnallisella tasolla myöhään ja se on ollut vähäluminen. Maanteiden aurausta on tarvittu selkeästi keskimääräistä vähemmän, mutta liukkaudentorjuntaa sitäkin enemmän. Pitkään jatkuneet pakkaset ovat rauhoittaneet tierakenteita, mutta toisaalta niiden routaantumiselta suojaavaa lunta ei ole suuremmin ollut.

– Tienpidon kannalta olisi hyvä, jos vakiintuneet talvikelit jatkuisivat ydintalven aikana. Kovat pakkaset ja vähäinen lumimäärä voivat kuitenkin kostautua keväällä keskimääräistä vaikeampana kelirikkona, sanoo maanteiden kunnossapidon asiantuntija Jarkko Pirinen Väylävirastosta tiedotteessa.

Väylävirasto määrittelee maanteiden talvihoidon toimintalinjat ja laatuvaatimukset, joiden toteutumisesta teillä huolehtivat alueelliset elinvoimakeskukset.

Uudellamaalla teiden talvikunnossapidossa on onnistuttu tähän asti hyvin ilman erityisiä haasteita. Pitkäkestoisia ja kertymältään suuria lumimyrskyjä ei ole toistaiseksi ollut. Lumi ja pakkanen antoivat kuitenkin odotuttaa itseään melko pitkään etelässä, ja talvi alkoi lopulta viime hetkillä sorateiden ja päällysteiden kunnon kannalta.

– Suurena erona edellistalviin on ollut alkuvuoden pakkasjakso eli vakiintunut talvikeli. On nykyään varsin poikkeuksellista, että pääkaupunkiseudulla voidaan viettää kahden viikon yhtenäinen pakkasjakso ilman teiden suolaustoimenpiteitä. Talvi jatkuu ja siihen on varauduttu, kertoo maanteiden hoidon projektipäällikkö Jami Vähäsoini Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksesta.

Etelä-Lapissa joulukuu oli haastava ja työteliäs vesisateiden takia, ja liukkaudentorjuntamateriaaleja kului ennätysmääriä. Tammikuun alkupuolen pakkasjakso rauhoitti tilannetta, mutta viime aikoina runsaat lumisateet ovat teettäneet töitä. Maanteiden talvikunnossapidossa on onnistuttu kaiken kaikkiaan hyvin, vaikka esimerkiksi paannejääongelmia on esiintynyt normaalia enemmän.

– Lunta on tullut keskimääräistä vähemmän, sillä iso osa on satanut vetenä alas. Märkä talvi aiheuttaa aina päällystevaurioita, joiden paikkaaminen on haastavaa keskellä talvea. Lisäksi satanut vesi ei välttämättä johdu ojista eteenpäin, vaan saattaa jäätyä paikoilleen. Tämä voi aiheuttaa keväällä sulamisvesihaittoja sekä vaikeuttaa kelirikkoa, mutta paljon riippuu vielä tulevista säistä, toteaa maanteiden hoidon projektipäällikkö Johanna Sieppi Lapin elinvoimakeskuksesta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)