Hannes-myrsky aiheutti aiemmin arvioitua laajemmat metsätuhot. Metsäkeskuksen arvio myrskyssä vahingoittuneen puuston määrästä Suomessa on noussut noin 3,5–4 miljoonaan kuutiometriin. Valtaosa tuhoista keskittyy Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan rannikkoseuduille sekä Etelä-Pohjanmaalle.

Hannes-myrsky aiheutti Pohjanmaalla tuhoja etenkin Pietarsaaren seudulla ja Suupohjan rannikkoseudulla. Keski-Pohjanmaalla myrsky kaatoi metsää Kokkolan ja Kaustisen alueilla ja Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoella sekä naapurikunnissa.

Myös Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa arvio metsätuhojen määrästä on kasvanut. Metsää on kaatunut kummankin maakunnan alueella noin 150 000 kuutiometriä. Pirkanmaalla tuhot ovat noin 100 000 kuutiometriä. Keski-Suomessa ja Hämeessä metsää on kaatunut muutaman kymmenen tuhannen kuutiometrin verran kummassakin maakunnassa. Muilla alueilla tuhot ovat vähäisiä.

Metsäkeskuksen kokoamat arviot tuhoalueista ja tuhoutuneen puuston määristä perustuvat pitkälti Metsäkeskuksen toimihenkilöiden, metsäalan paikallisten toimijoiden ja metsäomistajien kautta saatuihin tietoihin. Metsätuhojen määrän arviointia on vaikeuttanut se, että laajoja yksittäisiä tuhokeskittymiä on vähän. Suuri osa tuhoista sijoittuu hajanaisesti maakuntien eri osiin. Myös teiden raivaustyöt ovat edelleen osassa maakuntia kesken.

Metsäkeskukseen on tullut loppiaisen jälkeen runsaasti metsänkäyttöilmoituksia myrskytuhopuiden korjuusta. Myrskytuhohakkuita on ilmoitettu koko maassa jo noin 8 000 hehtaarin alalta. Ilmoitettu pinta-ala on lähes kaksinkertaistunut loppiaisen jälkeen. Määrän odotetaan kasvavan ja pysyvän tavanomaista suurempana myös tulevina viikkoina, kun tuhopuiden korjuut lähtevät täyteen vauhtiin.

Koska tuhoista suuri osa esiintyy hajanaisesti maakuntien eri osissa, se vaikeuttaa myös puunkorjuun suunnittelua.

– Mitä paremman kuvan tuhoalueiden sijainnista pystyy paikallisesti muodostamaan ja mitä paremmin kyseisen alueen metsänomistajat tavoitetaan, sitä sujuvammin korjuut pystytään suunnittelemaan ja toteuttamaan. Puunkorjuun kannalta talviolosuhteet ovat tällä hetkellä monin paikoin suotuisat, sanoo valmiuspäällikkö Eija Vallius Suomen metsäkeskuksesta tiedotteessa.

Metsälaki edellyttää, että metsätuhon vuoksi tehtävästä hakkuusta on tehtävä Metsäkeskukseen metsänkäyttöilmoitus kymmenen päivää ennen hakkuun aloittamista ja poikkeuslupahakemus, jos hakkuu on tarvetta aloittaa ennen metsänkäyttöilmoituksen kymmenen päivän määräaikaa.

Metsäkeskus harkitsee erikseen, onko Pohjanmaan alueen edellä mainittujen maakuntien alueella tarvetta määräaikaiseen normaalista poikkeuslupakäytännöstä poikkeamiseen myrskytuhopuiden korjuussa joidenkin kuntien alueella. Muissa maakunnissa vastaavaa tarvetta ei ole havaittu.

Metsäkeskuksen verkkosivuilla on karttapalvelu, jonka avulla metsänomistajat voivat viiveellä seurata, onko oman tilan lähellä tehty metsänkäyttöilmoituksia myrskytuhohakkuista.

Metsätuholaki velvoittaa metsänomistajia poistamaan metsästä myrskyn vahingoittamat, tuoreet havupuut, joista voi levitä myöhemmin hyönteistuhoja.

Velvollisuus syntyy, kun metsässä on vahingoittuneita kuusia enemmän kuin 10 kuutiometriä hehtaarilla tai vahingoittuneita mäntyjä enemmän kuin 20 kuutiometriä hehtaarilla. Nämä raja-arvot ylittävä osa havupuista pitää poistaa metsästä metsätuholain määräajoissa.

Yksittäiset tuhopuut ja muutaman tuhopuun ryhmät voi jättää metsiin lahopuuksi ja lisäämään metsäluonnon monimuotoisuutta. Metsälain perusteella suojelluilla kohteilla ja Natura-suojelualueilla metsänomistaja voi halutessaan jättää enemmän myrskyssä vahingoittunutta puustoa maastoon, mitä metsätuholaki muilla kohteilla sallii. Tästä pitää tehdä ilmoitus Metsäkeskukseen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)